Tes-neuvottelut kuumimmillaan - yliopistohenkilöstö ei veny loputtomiin

22.1.2018

Neuvottelut yliopistohenkilöstön uudesta työehtosopimuksesta ovat tammikuun lopussa kuumimmillaan. Tänään (22.1.) esitettiin henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kommentit työnantajan kolmanteen versioon uudesta palkkausjärjestelmästä.

Työnantaja haluaa siirtää palkanmuodostusta enemmän paikalliselle tasolle ja esittää palkkausjärjestelmään joustoja. Tämä malli ei käy henkilöstöjärjestöille. Niiden vastatarjoukseen sisältyy muun muassa uuden järjestelmän kokeilu parissa yliopistossa. Ainakaan viime viikkoisten neuvottelutapaamisten perusteella kokeilu ei jostain syytä sovi yliopistotyönantajalle. 

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn tiedotteen (19.1.) mukaan toistaiseksi on epäselvää, miten Sivistystyönantajien tekemä esitys palkkausjärjestelmän muutoksista hyödyttäisi henkilöstöä.

- Torstain osoittaa, tapahtuuko palkkausjärjestelmän osalta lähentymistä vai ei. Tällä viikolla olisi syytä päästä myös muihin asioihin, kommentoivat Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton toiminnanjohtajat Johanna Moisio ja Tarja Niemelä. He edustavat neuvotteluissa omien liittojen jäsenten lisäksi kaikkia yliopistoissa työskenteleviä akavalaisia.

Muitakin tärkeitä asioita piisaa: opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikakysymys, opetus- ja hallintotyöstä vapaa tutkimuskausi, määräaikaisten asema sekä palkkaus.

- Opetustuntikatot ovat opetuspainotteisissa tehtävissä työskenteleville pyhä asia. Liittojemme hallitukset ovat käsitelleet tes-kysymyksiä ja linjanneet, että tuntikatot eivät ole neuvotteluissa myytävinä. Opetus- ja tutkimushenkilöstö ei voi venyä loputtomiin, toiminnanjohtajat summaavat.

JUKOn tavoitteena on selkeyttää työaikajärjestelmää niin, että opetus- ja tutkimushenkilöstölle turvataan selkeät kaudet, jolloin he pystyvät keskittymään pelkästään tutkimukseen. Tämä on etenkin Professoriliiton keskeinen tavoite neuvotteluissa.

Tieteentekijöiden liiton jäseniä koskettaa erityisesti määräaikaisongelma. JUKOn neuvottelutavoitteiden mukaan tähän kesto-ongelmaan on syytä puuttua yhteistyössä toden teolla tällä kierroksella. Ei voi olla oikein, että yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on määräaikaisia 70 % (Sivistystyönantajien tilastot 2016). Kansainvälisestikin verraten tämä on pöyristyttävä luku.

Palkankorotuksista neuvottelupöydässä ei ole päästy vielä edes puhumaan. Yliopistotyönantaja katsoo, että yliopistoilla ei ole samanlaista palkankorotusvaraa kuin yksityisillä aloilla. Yliopistojen tilinpäätösvertailujen mukaan (Acatiimi-lehti 5/2017) mikään yliopisto ei tehnyt vuonna 2016 alijäämää.

- Yliopistoissa työskentelevät, maan kilpailukyvyn kannalta keskeiset osaajat, ovat ansainneet samat korotukset kuin muutkin. Palkkatason tulee olla linjassa sen kanssa, mitä muiden sektoreiden kanssa on jo sovittu ja tullaan sopimaan, Moisio ja Niemelä painottavat.

JUKOn yliopistosektorin liitot tavoittelevat neuvotteluissa prosentuaalisia yleiskorotuksia.

- Palkansaajapuolen tavoitteet eivät ole kohtuuttomia. Uuden korkeakouluvision mukaan yliopistoista pitäisi tehdä Suomen parhaita työpaikkoja. Neuvottelupöydässä tämä viesti ei ole valitettavasti vielä välittynyt henkilöstölle, toteaa Tarja Niemelä.

- Tässä on nyt kyseessä yliopistojen maine. On jo korkea aika, että ne ryhtyvät kilpailemaan hyvällä henkilöstöpolitiikalla, Johanna Moisio lisää.

Järjestöllisen valmiuden korottaminen on olennainen osa neuvottelukierrosta. JUKOn yliopistosektorin lakkotoimikunta on kiertänyt kouluttamassa yliopistojen lakkotoimijoita. Tulossa on koulutustilaisuus lakkopäälliköille. JUKOn yliopistosektorin neuvottelijat ja lakkotoimikunta tekevät hyvää yhteistyötä muihin keskusjärjestöihin kuuluvien yliopistohenkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa yliopistosektorilla yli 18 000 palkansaajaa. Yliopistotyönantajaa tes-neuvotteluissa edustaa Elinkeinoelämän keskusliittoon kuuluva Sivistystyönantajat ry.

Yliopistohenkilöstö siirtyi yliopistouudistuksen myötä virkasuhteista työsuhteisiin. Vuonna 2010 neuvoteltiin ensimmäisestä työehtosopimuksesta. Tuolloin ajauduttiin tilanteeseen, jossa työntekijäpuolen edustajat joutuivat jättämään lakkovaroituksen valtakunnansovittelijan toimistoon sekä työnantajalle. Lopulta neuvottelutulokseen päästiin päivää ennen kuin lakko olisi alkanut.

 

Teksti: Kirsti Sintonen

Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton viestintäpäällikkö