Tulospalkkiot ja tilinpäätökset puheenjohtajien neuvottelupäivien teemoina

4.11.2014

Yhtenä neuvottelupäivien aiheista oli tulospalkkioselvityksen tulokset, joista oli kertomassa palkitsemiskonsultti Johanna Maaniemi Innova Palvelut Oy:stä.
Tutkijatohtori, KTT Antti Fredriksson Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoi neuvottelupäivillä yliopistojen tilinpäätöstiedoista.

Professoriliiton osastojen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat olivat koolla neuvottelupäivillä 30.–31.10.2014 Helsingissä. Liiton puheenjohtaja Maarit Valo kertoi avauksessaan ajankohtaisia kuulumisia yliopisto- ja tiedepolitiikasta. Valo puhui myös siitä, että liitto toimii ”tutkimusperustaisesti”, tutkimukset ja selvitykset ovat tärkeää perustaa sen työlle: ne antavat tarkan kuvan jäsenistön tarpeista ja luovat edunvalvonnalle välttämätöntä pohjaa.

Tänäkin vuonna liitto on teettänyt useita selvityksiä, muun muassa perinteisen palkkausselvityksen, tulospalkkausselvityksen ja Professorin työ 2014 -kyselyn. Lisäksi jäsenrekrytoinnin yhteydessä uusilta jäseniltä kysytään liittymisen syitä sekä sitä, mitä liitolta odotetaan. 
Tulospalkkioselvityksen tuloksista neuvottelupäivillä oli kertomassa palkitsemiskonsultti Johanna Maaniemi Innova Palvelut Oy:stä. Bonus-, tulos-, kannustin-, tavoitteellisuus-, vaikuttavuus-, voitto-, kerta- ja pikapalkkiot ovat yleistyneet yliopistoissa. Vain Itä-Suomen, Turun ja Lapin yliopistot sekä Taideyliopisto ilmoittivat, että niillä ei ole tällaista järjestelmää käytössä. Niissä yliopistoissa, jossa palkkiojärjestelmää sovelletaan, tavoitteet voidaan asettaa yksilö-, ryhmä- tai organisaatiotasolle.
Aalto-yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa menettely koskee vain professoreita. Aallossa palkkion suuruuteen vaikuttaa koko yliopiston, korkeakoulun ja laitoksen tulos sekä oma suoritus. Tampereen teknillisessä yliopistossa järjestelmä koskee professoreita ja tutkijoita. Vaasan yliopistossa palkkiot ovat tiimi- tai koulutusohjelmakohtaisia. Helsingin ja Tampereen yliopistot palkitsevat jälkikäteen poikkeuksellisesta suoriutumisesta.
Palkitsemisesta oli kysytty myös suoraan professoreilta. Vastausprosentti oli 30. Vastaajista 49 % tiesi kuuluvansa tällaisen järjestelmän piiriin. Puolet niiden yliopistojen vastaajista, joissa järjestelmä oli käytössä, katsoi, että palkitsemismenettely sopii hyvin professorin työhön. Monet vastaajat toivoivat kuitenkin enemmän tietoa palkkiojärjestelmästä ja sen soveltamisesta. Jotkut arvelivat järjestelmällä olevan vaikutuksia ilmapiiriin.  
Neuvottelupäivien toisena keskeisenä aiheena oli yliopistojen tilinpäätöstiedot, joista kertoi tutkijatohtori, KTT Antti Fredriksson Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Fredriksson on tehnyt Acatiimi-lehteen jo kolmena vuonna peräkkäin yliopistojen tilinpäätösvertailun.
Yliopistojen tuloista 62,4 % kertyy perusrahoituksena valtion budjetista, 31 % on avustuksia (mm. Suomen Akatemia ja Tekes) ja ns. liiketoiminnan tuottojen osuus on 6 %. Henkilöstökulut muodostavat noin 65 % yliopistojen menoista ja tilavuokrat noin 13 %. 
Antti Fredriksson muistutti, että pelkkien tilinpäätöstietojen katsominen on kuin ajaisi autoa katsomalla pelkästään peruutuspeiliin. Esimerkiksi yhteistoimintaneuvotteluissa soisi katsottavan tulevaisuuteen.
Varainhankinnassa, sijoitustuottojen käytössä sekä niiden raportoinnissa on isoja eroja yliopistojen välillä. Fredriksson ehdottikin, samoin kuin Acatiimin jutussa, että toiminnan tunnuslukujen raportoinnista säädettäisiin yliopistolaissa. Koska tunnuslukujen avoimuus ja vertailukelpoisuus on tärkeää myös henkilöstöjärjestöille, asia on otettu Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton hallitusohjelmatavoitteisiin. Pörssiyhtiöidenkin tilinpäätöksistä saa paremmin selkoa kuin yliopistojen.
Neuvottelupäivien ohjelmassa oli myös järjestöpäällikkö Raija Pyykön selvitys siitä, mitä jäsenet odottavat liitolta sekä toiminnanjohtaja Jorma Virkkalan katsaus työmarkkinatilanteeseen.
 
Teksti: Kirsti Sintonen
Kuvat: Milla Talassalo