Professoriliiton edustajat tapasivat sivistysvaliokuntaa

10.3.2017

Eturivissä Ilkka Kantola (sd), valiokuntaneuvokset Marja Lahtinen ja Hellevi Ikävalko, Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Kimmo Kivelä (ps), Sari Multala (kok), Eeva-Johanna Eloranta (sd). Takana Stina Giesecke, Touko Aalto (vihr), Kaarle Hämeri, Lotta Alhonoro, Eeva Rantala, Jouni Kivistö-Rahnasto, Krista Kiuru (sd), Kari Uotila (vas), Jukka Gustafsson (sd), Tarja Niemelä, valiokuntaneuvos Kaj Laine.

Yliopistojen ja tutkimuksen ajankohtaiset asiat olivat esillä, kun Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton edustajat tapasivat perjantaina 10.3.2017 eduskunnan sivistysvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäseniä.

Liitot jakoivat kansanedustajille keskeisiä vaikuttamiseen liittyviä papereita: Yliopisto Suomen parhaaksi -vision, tutkimusrahoituksen hankkimisen norminpurkuesityksen, tiedotteen "Yliopisto-opetusta ei saa ulkoistaa ammattikorkeakouluille" sekä liittojen keskeiset viestit huhtikuun kehysriiheen. 

Kansanedustajat esittivät kysymyksiä mm. yliopistolain arvioinnista, josta Professoriliitto oli sivistysvaliokunnan kuultavana 3. maaliskuuta. Liitto haluaa kollegion aseman vahvistamista. Demokratiavaje tuli yliopistolakiarvioinnin lisäksi esille liiton teettämässä Yliopisto professorin työnantajana -selvityksessä.

Valiokuntien jäsenet halusivat kuulla liittojen näkemyksiä osaamisvaihtotaseesta ja syistä tutkijoiden maastamuuton taustalla. Rahoitustilanteen lisäksi monet lähtijät tai lähtöä miettivät syyttävät ilmapiiriä, uranäkymien epävarmuutta sekä pulaa avustavasta henkilöstöstä.  

Monet kansanedustajat olivat aiheellisesti huolestuneita tutkimusrahoituksen hakemisen silppuuntumisesta sekä sen aiheuttamasta uranäkymien epävakaudesta.

Liittojen ja kansanedustajien yhteinen huoli oli tutkitun tiedon asema.

 

Teksti ja kuva: Kirsti Sintonen