Pekka Vallittu

Esittelyssä professori Pekka Vallittu

Valinnanvapaudesta puhuminen sote-uudistuksessa on harhaanjohtavaa

Professori, hammaslääketieteen laitoksen johtaja ja Turun kliinisen biomateriaalikeskuksen johtaja Pekka Vallittu kertoo, että Turun yliopiston hammaslääketieteen erinomainen sijoitus kansainvälisessä vertailussa on seurausta pitkäjänteisestä panostuksesta tutkimukseen. Vallittu seuraa hallituksen ajamaa kiisteltyä sote-uudistusta huolestuneena.

Julkaistu 13.3.2018

 

 

Pekka Vallitun tutkimusryhmä tutkii ja kehittää aktiivisesti metallittomia kuitulujitteisia kudosten korjausmateriaaleja hampaisiin. Tutkimus on suuntautunut sekä hammashoidon että kirurgian materiaaleihin. Vallittu on kehittänyt kuitulujitteisia materiaaleja vuonna 1994 valmistuneesta väitöstutkimuksestaan lähtien.

- Tämä on ollut pitkän tähtäimen työtä, joka alkoi lennokkiharrastuksesta 1980-luvun lopulla, johti väitöskirjaan ja siitä oman yrityksen perustamiseen. Tämä sama työ jatkuu ja syvenee perus- ja soveltavan tutkimuksen tasoilla.

Vallittu perusti ensimmäisen yrityksen, hammashoidon kuitulujitetta tuottavan Stick Tech Oyn, vuonna 1997 ja toisen, bioaktiivisia kuitulujitteisia kalloimplantteja tuottavan Skulle Implants Oy:n vuonna 2011. Nykyään Stick Tech Oyn omistaa japanilainen GC Corporation.

 

Turun hammaslääketieteen menestyksen takana on pitkäjänteinen tutkimus

 

Työ professorina, laitoksen johtajana ja Turun kliinisen biomateriaalikeskuksen johtajana on kiireistä, mutta mielenkiintoista. Suuren osan työpäivästä vie yksikön ja laboratorion hallinnollinen työ. Vallitun päiväohjelmaan kuuluu lisäksi Turun kaupungin opetushammashoitolan sivuviran tehtävät. Tutkimukselle jää hyvin vähän aikaa päivisin.

- Kaikki tutkimukseen käytettävä päivätyöaika menee tutkijoiden ja tutkijakoulutettavien kokouksiin. Oma tutkimus- ja kirjoitustyö mukaan lukien isohkon tieteellisen lehden toimittajan työt pitää tehdä muuna aikana. Herään aamuisin hyvin aikaisin tekemään näitä töitä.

Sinä aikana, kun Vallittu on toiminut professorina, hallinnollisen työn, erilaisten raporttien ja selvitysten määrä on kasvanut. Sihteerejä ei entiseen tapaan ole apuna, eivätkä verkkopohjaiset järjestelmät tee työstä helpompaa, huomauttaa Vallittu.

Myös rahoituksen saaminen on vaikeutunut.

- Rahoituksen haasteet näkyvät toiminnan tempoilevana luonteena: valtiovalta ja ministeriöt painottavat jatkuvasti uusia kiireellisesti tutkittavia aihepiirejä, jotka vievät rahoitusta vuosia jatkuneilta pitkäjänteisiltä tutkimushankkeilta.

Turun yliopiston hammaslääketiede on arvioitu vuonna 2017 tieteenalansa maailman 18. parhaaksi yksiköksi Shanghain tieteenalakohtaisessa yliopistovertailussa. Saavutuksen takana on pitkäjänteinen ja kaikkien oppiaineiden näkyvä kansanvälinen tutkimus.

- Hyvän sijoituksen taustalla on intohimoisesti tutkimusta ja opetustyötä tekevä maailmanlaajuisesti hyvin pieni henkilökunta. Olemme kuitenkin verkottuneet kansainvälisesti erittäin hyvin, mikä osaltaan nostaa tutkimuksen laatua ja näkyvyyttä. Nämä heijastuvat sitaatioluvuissa.

 

Valinnanvapaudesta puhuminen sote-uudistuksessa on harhaanjohtavaa

 

Hallitus valmistelee mittavaa sote-uudistusta. Tavoitteena on, että eduskunta päättäisi kaikista maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvistä laeista kesäkuussa 2018 ja uudistus tulisi voimaan 1.1.2020.

Vallittu on seurannut sote-keskustelua huolestuneena.

- Huippuasiantuntijoiden tavoin en ymmärrä, miksi hyvin toimiva terveydenhuoltojärjestelmä muutetaan. Arkkiatri Risto Pelkosen sanoin ”nykyistä korjaamalla olisi tullut paras ratkaisu”.

Vallittu pelkää, että sote-uudistuksen myötä terveydenhuollon kustannukset nousevat huikeisiin lukemiin, osittain siksi, että verorahoilla katetaan myös palvelua tuottavien yritysten voitot. Tätä voi pitää kyseenalaisena toimintana.

Hallitus antoi esityksen asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa eduskunnalle viime torstaina (8.3.). Vallittu oli mukana vaikuttamassa Professoriliiton 15.12.2017 sosiaali- ja terveysministeriölle antamaan lausuntoon. Hän korostaa, että valinnanvapaus on hieman harhaanjohtava nimitys lakikokonaisuudelle.

- Uutta lakia tulee pohtia sitä taustaa vasten, että jo nyt meillä on valinnanvapaus valita hoitopaikkamme Suomessa ja Euroopassa.

Esitys uudeksi laiksi on laaja, mutta yhtenä tärkeänä asiana Vallittu mainitsee professoreiden mahdollisuuden toimia sivuviroissa yliopistosairaaloissa ja lääketieteellistä opetusta antavissa perusterveydenhuollon yksiköissä.

- Kliinisen opetuksen tulee pohjautua korkeimpaan ja uusimpaan tieteelliseen tietoon ja ilman professoreiden kiinteää yhteyttä sivuvirkojen kautta kliiniseen opetukseen tämä ei voi toteutua.

- Tämä on tiedetty ja pitkään ja sen takia mahdollisuus sivuvirkoihin on mukana vielä voimassa olevassa erikoissairaanhoitolaissa. Asia pitää saada mukaan myös nyt valmistelun kohteena olevaan lakiin.

Vallittu kiittää Professoriliittoa nopeasta toiminnasta.

- Liitto on toiminut erittäin hyvin asiassa – ja nopeasti. Muut liitot kuten Hammaslääkäriliitto ja Lääkäriliitto aktivoituivat käsittääkseni juuri ennen lausuntokierroksen päättymistä tässä asiassa, Professoriliiton aktiivisuuden ansiosta.

 

”Professoriliiton kautta saamani kokonaiskäsitys asioiden tilasta Suomessa helpottaa suuresti hallitustyöskentelyä Turun yliopiston hallituksessa”

 

Vallittu on Professoriliiton valtuuston jäsen ja on aiemmin toiminut varaluottamusmiehenä. Hän pitää liiton toimintaa yliopisto- ja tiedepolitiikassa erittäin tärkeänä. 

- Liiton kautta saa kattavasti tietoa yliopisto-politiikan ajankohtaisista asioita ja muiden yliopistojen tilanteista. Se helpottaa hahmottamaan oman yliopiston linjauksia ja toimintatapoja.

Vallittu on Turun yliopiston hallituksessa kaudella 2018-2021.

- Liiton kautta saamani kokonaiskäsitys asioiden tilasta Suomessa helpottaa suuresti hallitustyöskentelyä.

Vallittu toivoo liitolta aktiivista ja näkyvää toimintaa, ennakoivaa vaikuttamista ja osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tulevaisuudessakin.

 

Teksti: Nuppu Pelevina

Kuvat: Hanna Oksanen/Turun yliopisto