Tutkimusta kaikkien hyödyksi

Professoriliitto järjesti 16. lokakuuta syysseminaarin aiheesta Tutkimusta kaikkien hyödyksi. Seminaari pidettiin Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä. Paikalla oli noin 70 liiton jäsentä ja sidosryhmien edustajaa.

Ohjelmassa pohdittiin muun muassa sitä, pitääkö tutkimuksesta olla välitöntä hyötyä. Millaista työtä innovaatioiden menestymisen takana on? Miten innovaatioita markkinoidaan? Puhumaan oli kutsuttu eri alojen professoreita.

Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri avasi seminaarin korostamalla sitä, että innovaatio on ketju perustutkimuksesta sovelluksiin, partnereihin ja yhteisöihin. Innovaatio ei ole syntynyt ennen kuin koko ketju on käyty läpi.

Varsinaisen ohjelman ensimmäisenä puhujana oli muotitaiteen professori Pirjo Hirvonen Aalto-yliopistosta. Suomalainen muoti niittää taas mainetta maailman catwalkeilla. Menestyksen takana on tutkittua tietoa. Tieteelliset artikkelit ovat päässeet alan arvostetuimpiin lehtiin.  Tärkeällä sijalla on myös muotiajattelun ja teknologian yhdistäminen. Innovaatioiden kaupallistamisessa tehdään yhteistyötä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa. 

Oulun yliopiston syöpägenetiikan ja tuumoribiologian professori Robert Winqvist kertoi esityksessään rintasyövälle altistavien geenien tunnistamisesta. Tutkimus auttaa löytämään ne henkilöt, joilla on suuri sairastumisriski. Näin taudin eteneminen voidaan estää yhä varhaisemmassa vaiheessa. Tärkeä perustutkimus auttaa ihmishenkien pelastamisessa.

Suomalaisia pelejä pelataan joka puolella maailmaa. Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median professori Frans Mäyrä Tampereen yliopistosta kertoi siitä, miten perustutkimus kohtaa innovaatiot pelitutkimuksessa. Aikuistenkin pelimuodoilla on vuosituhantinen historia. Moderni pelitutkimus on noussut varsin hiljattain. Vanhin alan tiedejournaali on vuodelta 1970.

- Tutkimuksen on oltava ajassa kiinni, toisaalta on luotava teoreettisia malleja, käsitteitä ja tutkimustietoa, joka kestää ajan hammasta. Pelillistyvä yhteiskunta tarvitsee pelitutkimusta, totesi Frans Mäyrä.     

”Teologia ja talous – odd bed fellows?” oli Helsingin yliopiston kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessin aiheena.  Hän kertoi Myötätunnon mullistava voima -tutkimushankkeestaan. Se sai vuosi sitten noin 1,1 miljoonan euron rahoituspäätöksen Tekesiltä. Rahoittajina on myös yrityksiä.

Hankkeessa tutkitaan sitä, mitä myötätunto on organisaatiossa. Miten sitä synnytetään ja vahvistetaan? Pessin mukaan myötätunto luo yrityksille kilpailuetua. ”Myötätuntointerventioilla” toteutetaan yrityselämän arjessa konkreettisia hankkeita.

Ohjelmaan merkattu VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin oli kutsuttu tasavallan presidentin valtiovierailulle ja vienninedistämismatkalle Turkkiin, joten esityksen ”Puusta pitkälle: lisäarvoa kestävän kehityksen mukaisista materiaaleista” piti tutkimusprofessori Pertti Koukkari. Hän kertoi tulevaisuuden puunjalostuksesta, biomateriaaleista ja nanoselluloosasta. Perinteisestä ”vihreästä kullasta” on siis moneksi.

Fysiikan professori Edward Haeggström Helsingin yliopistosta kertoi viimeisessä esityksessä siitä, miten fysiikan tutkimuksesta edetään teollisiin sovellutuksiin ja innovaatioiden markkinoimiseen. Hän kertoi siitä kuinka fysiikka ja farmasia kohtasivat sattumalta ja kuinka yhteistyöstä on jo syntynyt yrityksiä. (Professori Haeggströmistä oli ”Myyntityötä tieteen ehdoilla” -juttu Acatiimissa 3/2013). 

Syysseminaarin hyvänä puheenjohtajana toimi Ylen A-Studion toimittaja Kirsi Heikel.

Seminaarista tulee juttu Acatiimi-lehteen 8/2015 (ilm. 5.11.).


Kirsti Sintonen
 

Syysseminaarin verkkolähetyksen tallenne >

Puhujien esitykset: