Professorit antavat yliopistoilleen työnantajina vain tyydyttävän kouluarvosanan

TIEDOTE
JULKAISTAVISSA TI 4.10.2016 KLO 10

Professoriliiton teettämä Yliopisto professorin työnantajana -kysely paljastaa professoreitten tyytymättömyyden tutkimustyön edellytyksiin ja antaa huolestuttavaa viestiä vaikutusmahdollisuuksien kaventumisesta.

Kaikkiaan 39 % professoreista on erittäin tai melko tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa tehdä tutkimusta tai taiteellista työtä. Tässä mielessä tyytyväisimmät professorit löytyivät Svenska handelshögskolanista ja Jyväskylän yliopistosta. Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa puolet vastaajista oli tyytyväisiä tutkimusmahdollisuuksiinsa. Tyytymättömiä oli eniten Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Åbo Akademissa ja Oulun yliopistossa.

Professoreilta kysyttiin myös, mihin suuntaan asiat ovat muuttuneet omassa työssä viimeisen kahden vuoden aikana. Vastaukset paljastivat hälyttävän tilanteen avustavan henkilöstön saatavuudessa: peräti 72 %:n mielestä se oli heikentynyt. Yliopistoittain tarkasteltuna huonoin tilanne avustavan henkilöstön saatavuudessa näyttää olevan Helsingin yliopistossa, Lapin yliopistoissa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa sekä Oulun yliopistossa.  

Professorit kaipaavat lisää avustavaa henkilöstöä myös esimies- ja johtotehtävien hoitamiseen: vain viidennes vastaajista katsoi, että tämän työn hoitamiseen on riittävästi avustavaa henkilöstöä. Huonoin tilanne vastausten valossa näyttää olevan Oulun yliopistossa, Åbo Akademissa, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa.

-    Yliopistoissa on menty liian pitkälle avustavan henkilöstön määrän vähentämisessä. Hallinnolliset työt eivät kuitenkaan mihinkään häviä – ne kasautuvat professoreitten ja muun opetus- ja tutkimushenkilöstön hoidettavaksi, mikä ei ole järkevää resurssien käyttöä, toteaa Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri.  

Luottamuspulaa johdon ja professoreitten välillä

Professorien vaikutusmahdollisuudet ovat heikentyneet, kun tilannetta vertaa liiton teettämään jäsenkyselyyn vuonna 2012. Silloin 53 % vastaajista kertoi, ettei saanut ajoissa tietoa ylimmän johdon toiminnasta – nyt tämä luku on 59 %. Neljä vuonna sitten 44 % professoreista koki, että ylin johto ei ole kiinnostunut heidän mielipiteistään – nyt luku on 55 %. Vuonna 2012 40 % professoreista ei luottanut ylimmän johdon päätöksentekoon – nyt  49 %.      

-    Vastausten valossa voidaan jo puhua luottamuspulasta. On todella huolestuttavaa, jos vain 27 % professoreista katsoo, että yliopiston johto on kiinnostunut hänen mielipiteistään. Ja vain kolmannes ilmoittaa saavansa riittävästi tietoa yliopistonsa ylimmän johdon toiminnasta, puheenjohtaja Hämeri sanoo.

Professoriliiton kysely antaa samansuuntaista palautetta kuin syyskuun puolivälissä julkistettu opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnin loppuraportti. Myös se kertoi karua kieltä professorien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kaventumisesta.

-    Yliopistolakiuudistuksen arvioinnin ja professorikyselyn palaute pitää ottaa tosissaan, kun mietitään yliopistolain muuttamistarvetta. Professorien vaikutusmahdollisuuksia on parannettava, puheenjohtaja Hämeri korostaa.
Vaikutusmahdollisuuksia koskevista väittämistä kriittisintä palautetta tuli Oulun, Helsingin, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistoista.

Työnantajalle kouluarvosanaksi 6,9

Peräti 39 % professoreista on harkinnut eläkkeelle siirtymistä heti kun se on mahdollista ja 37 % on miettinyt työpaikan vaihtoa.

-    Kiristynyt rahoitustilanne heijastuu professoreitten mielipiteisiin, koska negatiivista palautetta tulee eniten niistä yliopistoista, joissa on ollut mittavia väen vähentämiseen johtaneita yt-neuvotteluja, toteaa puheenjohtaja Kaarle Hämeri.

38 % professoreista piti omaa yliopistoa luotettava työnantaja. Luotettavimpina työnantajina professorit pitivät Svenska handelshögskolania, Lapin yliopistoa ja Turun yliopistoa.

Kriittisten vastausten valossa voi pitää osittain ihmeenä, että kuitenkin 65 % professoreista suosittelisi nykyistä työnantajaa ystävilleen, 9 % ei suosittelisi ja 26 % ”oletettavasti ei” suosittelisi.  

Kyselyn loppupuolella professoreita pyydettiin antamaan kouluarvosana työnantajalleen. Yli 8 keskiarvon pääsivät vain Svenska handelshögskolan ja Lapin yliopisto. Yli tyydyttävän 7:n arvoiseksi vastaajat katsoivat Turun ja Jyväskylän yliopistot, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Vaasan ja Tampereen yliopistot. Kaikkien yliopistojen keskiarvo oli 6,9.

***
Yliopisto professorin työnantajana -selvitys tehtiin sähköpostikyselynä kesäkuussa 2016. Kyselyn toteutti Focus Master Oy. Kohderyhmänä oli yliopistoissa palveluksessa olevat Professoriliiton jäsenet. Vastaajia oli kaikkiaan 533 ja vastausprosentti oli 39. Joitakin pienempiä yliopistoja koskevissa vastauksissa pitää ottaa huomioon vastaajien melko vähäinen lukumäärä.

Selvityksen keskeiset tulokset löytyvät julkistuksen jälkeen liiton verkkosivuilta.

Yliopisto professorin työnantajana -selvityksen kooste.

Yliopisto professorin työnantajana -selvityksen avovastauksia.

LISÄTIETOJA:

puheenjohtaja Kaarle Hämeri, 040 5684 487;

toiminnanjohtaja Tarja Niemelä, 050 3402 725;

järjestöpäällikkö Raija Pyykkö, 044 5420 290