Oppimisen supervallan valtti on kaikille tasavertainen mahdollisuus opiskella – tunnelmia Dare to Learn -tapahtumasta

Loppuunmyyty oppimistapahtuma Dare to Learn kokosi Helsingin Kaapelitehtaalle tiistaina ja keskiviikkona 5.-6.9.2017 oppimisen ammattilaisia tutkimuksen, opetuksen ja yritysmaailman parista sekä valtavan määrän innostuneita oppijoita. Professoriliitto oli tapahtumassa yhteistyökumppanina.

Kaksipäiväinen tapahtuma tarjosi hienon kattauksen visiointia, kovaa asiaa ja työpajoja oppimiseen liittyen. Tapahtumassa kuultiin menestystarinoita ja nähtiin nuorempien kykyjen pitchaus-kilpailu. Yhteistyökumppaneiden koostamissa työpajoissa pääsi esimerkiksi koodaamaan musiikkia, miettimään digitalisaation vaikutusta korkeakoulutukseen ja tutustumaan virtuaalitodellisuuteen. Kansainväliset ja kotimaisen huipputason puhujat kiittivät opiskelijavetoisen tapahtuman raikasta ja energistä ilmapiiriä.

Oppimisen täytyy olla osa ihmisen koko elämää

Useammat puhujat nostivat esiin Suomen menestystarinan ”koulutuksen supervaltana”, jossa kaikille maksuton opiskelu on ollut erittäin keskeisessä osassa. Työelämän murrosta, elinikäistä oppimista ja uusien teknologioiden tuomia uusia mahdollisuuksia lähestyttiin monelta eri kannalta, sekä Suomessa että globaalissa mittakaavassa.

Tiistai-iltapäivänä päälavalla kuultiin opetushallituksen johtajan Olli-Pekka Heinosen puheenvuoro. Heinonen muistutti, että elinikäisen oppimisen merkitys on vain kasvanut, ja korosti, että nyt on korkea aika siirtyä sanoista tekoihin.

- Työn muutos on niin valtava ja nopea, ettemme voi enää ajatella ihmisen siirtyvän opinnoista työhön ja työstä eläkkeelle. Oppimisen täytyy olla osa ihmisen koko elämää, Heinonen korosti.

Heinonen muistutti niin ikään, että Suomessa tasavertaisuus on ollut oppimisen keskiössä tähän asti, ja on sitä vastaisuudessakin.

- Emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nyt on tärkeää, ettemme kouluta ihmisiä yhteen työhön, vaan huolehdimme, että koulutus antaa mahdollisuuden merkitykselliseen elämään.

Suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta puhui myös John Martin, Sanoma Learningin toimitusjohtaja.

- On mahtavaa olla tänään täällä Suomessa, todellisessa oppimisen supervallassa, Martin hehkutti ja sai yleisöltä raikuvat aplodit.

- Suomalaiset opettajat ovat kenties maailman parhaita. Täällä lapset saavat olla lapsia pitkään, ja ihmisten välillä vallitsee syvä luottamus, Martin jatkoi.

Martin esitteli käsitteen Blended Learning, jolla hän viittasi oppimiseen uudella tavalla digitaalisia välineitä, monikanavaisuutta ja pelillistämistä hyödyntäen. Opiskelijoiden osallistaminen on kaiken keskiössä, ja pelit kannustavat lapsia oppimaan.

- Digitaalisilla oppimispeleillä on tavoitettu erityisesti poikia, joiden oppimistulokset ovat tällä hetkellä usein huonompia kuin tytöillä. Ehkä digitaalisuus ja pelit ovatkin hyödyksi nimenomaan pojille, Martin spekuloi.

Keskiviikkona tapahtumassa puhui opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Grahn-Laasonen toi esille tasavertaisen mahdollisuuden koulutukseen ja korosti erityisesti varhaisen oppimisen merkityksen. Oppimisen perusteet, kieli ja tunteiden hallinta kehittyvät varhaislapsuudessa. Laadukas varhaiskasvatus ennustaa parempaa koulumenestystä ja korkeakoulumenestystä.

Hän nosti esiin myös elinikäisen oppimisen merkityksen.

- Tämän päivän opit eivät ole ehkä enää huomenna relevantteja. Suurena haasteena onkin, miten koulujärjestelmä valmistaa ihmisiä tulevaan.

-Myös informaation määrä kasvaa valtavalla vauhdilla. Kyky analyyttiseen ja kriittiseen ajatteluun korostuu.

Ministeri muistutti, että globaalissa mittakaavassa suuri ongelma on, ettei kaikilla ei ole mahdollista käydä koulua loppuun asti.

Grahn-Laasonen nosti esiin myös ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkityksen. Menestyneissä yrityksissä panostetaan nyt tiloihin, joissa ihmiset kohtaavat toisensa.

- Teknologia ei koskaan voi korvata toisen ihmisen kosketusta. Vaikka olisi kuinka hyvät materiaalit ja välineet, kouluissa tarvitaan aina opettajia, hän korosti.

Grahn-Laasonen korosti, että tarvitaan myös enemmän kohtaamisia vieraiden kulttuurien kanssa.

- Kannustan kaikkia hankkimaan kansainvälisiä kokemuksia. Liikkuvuuden pitäisi olla osa kaikkien opintopolkua, pitäisi vaatia korkeakoulututkinnoissa.

UNESCON koulutussektorin johtaja ​Svein Østveitt esitteli UNESCON Koulutus kaikille ohjelmaa ja päivitettyjä vuosituhattavoitteita sekä koulutuksen globaaleja haasteita. Tällä hetkellä koulutuksen kenttää myllertävät samat trendit kaikkialla, mm. kasvava kuilu köyhien ja rikkaiden välillä, ilmaston muutos, tekoäly ja digitalisaatio.

- Miten saada oppilaat kaikkialla maailmassa pysymään innokkaina oppijoina läpi koko elämänsä, kysyi Ostveitt.

- Miten perinteisesti byrokraattiset ja hitaasti muuttuvat koulutusjärjestelmät voisivat olla tulevaisuuteen suuntautuvia ja auttaa nuoria löytämään ratkaisut tulevaisuuden haasteisiin? Tätä pohditaan myös UNESCOssa.

Østveitt muistutti myös, että 2/3 maailman lukutaidottomista on edelleen naisia.

- Jopa Suomessa, joka on yksi maailman parhaista ja tasa-arvoisimmista koulutusjärjestelmistä, esiintyy toiminnallista (funktionaalista) lukutaidottomuutta, joka tarkoittaa, ettei ihminen pysty täysipainoisesti osallistumaan yhteiskunnan toimintaan.

Työtä koulutuksen saavuttamiseen kaikkien ulottuville ja laadun parantamiseksi tehdään edelleen.

Koulutus on myös tärkeä väline rauhanrakentamisessa ja konfliktien jälkeisessä jälleenrakennuksessa. Meidän kaikkien tulee oppia elämään yhdessä, hän kiteytti.

Ajattelun ravistelu edellyttää uusia oppimistiloja

Keskiviikkona lavalle nousi tunnettu ja tunnustettu matematiikan opettaja, Paths to Math Ltd:n toimitusjohtaja Maarit Rossi, joka kehotti opettajia tuulettamaan matematiikan opetusta.

- Opetus ei ole muuttunut Suomessa mihinkään 50 vuodessa.

- Ihmisillä on matematiikasta aivan vääristynyt kuva. Math is boring and math is frightening. Tämä on aivan väärin. Tulevaisuuden töissä tarvitaan matematiikka.

Suurimpina ongelmina matematiikan opetuksessa Rossi pitää harjoitusten määrää ja yksipuolisuutta. Tehtävät eivät usein liity mitenkään oppilaiden elämään ja ympäröivään todellisuuteen.

- Lapset oppivat parhaiten tekemällä, osallistumalla yhdessä ja oikeisiin asioihin paneutuen. Yhdeksäsluokkalaisten kanssa voi ihan hyvin pureutua globaaleihin ongelmiin, kuten ruokakuljetuksiin Afrikassa, Rossi kuvaa.

- Matematiikka voi olla kivaa, merkityksellistä, kiehtovaa ja kiinnostavaa, Rossi hehkutti.

 Tulevaisuudessa tulee pohdittavaksi myös, miten opettajia koulutetaan.

Rossin inspiroivaa oppimateriaalia: Inspirationalmath.com

Keskiviikkona puhui myös koulutuspsykologian professori Kirsti Lonka Helsingin yliopistosta. Lonka palasi juuri Suomeen kierrettyään viime vuoden maailmalla.

- Koulutukseen ja työn murrokseen liittyvät ongelmat ovat samoja tuttuja kaikkialla maailmassa, niin Suomessa kuin Kiinassakin, Lonka korostaa.

Suomessa on monia menestystekijöitä. Maksuttoman koulutuksen lisäksi täällä on pitkä perinne kaksikielisten lasten kouluttamisessa. Kansainvälistymisen myötä monikielisyyden merkitys kasvaa.

- Opettajien koulutustaso Suomessa on maailman korkein. Tälläkin hetkellä minulla on opiskelijoina kansainvälisiä nuoria, jotka haluavat saada suomalaisen opettajan koulutuksen.

- Meillä opetussuunnitelmaan kuuluu musiikkia, taidetta, käsitöitä, liikuntaa. Moderni aivotutkimus kertoo, että juuri liikkuminen ja luovuus aktivoivat aivoja ja auttavat oppimaan.

PISA-tutkimuksessa on itseasiassa todettu, että mitä kauemmin aikaa koulussa vietetään, sitä huonommat oppimistulokset.

Suuri ja tärkeä kysymys on, miksi lasten innostus kouluun laskee kaikkialla. Tähän Lonka näkee syynä toisaalta koulujen tylsyyden ja toisaalta nuorten loppuun palamisen.

- Nuoret kyseenalaistavat koulutuksen arvon, vaikka juuri koulutus on ollut Suomen menestyksen kulmakivi jo ennen itsenäisyyttä.

- Ehkä tähän onkin syynä sukupolvien yhteentörmäys. Koulu suunniteltiin suurille ikäluokille, jotka olivat aikanaan huolestuneita radion vaikutuksista nuoriin, Lonka huomauttaa.

Nykyajan nuoret liikkuvat aivan toisenlaisessa todellisuudessa. Nuoret ovat koko ajan online, jopa riippuvaisia mobiililaitteistaan. Voidaan puhua sosiaalis-digitaalisesta vallankumouksesta.

- Uusi sukupolvi on myös paljon itseluottavaisempi ja rohkeampi. He uskovat itseensä.

- Tulevaisuuden oppimisenkin tulee olla ilmiöpohjaista, leikkisää, kokeilevaa ja vuorovaikutteista.

Myös Lonka ottaa esille fyysisen tilan tuomat haasteet oppimisen uudelleen ajattelulle.

- Muutosten täytyy lähteä fyysisestä tilasta ja rakennuksista, sisustuksesta, jotta muutos ajattelussa on mahdollista.

Lonka kertoo olevansa todella tyytyväinen tilaisuuden järjestelyihin ja tunnelmaan.                                             

- Olin hämmentynyt noustessani lavalle musiikin tahdissa, hetkessä oli aivan urheilujuhlan tuntua.

- Olen todella ylpeä näistä nuorista. Nämä ovat minun opiskelijoitani. Koen, että me olemme yliopistolla kasvattaneet nämä nuoret näin aktiivisiksi toimijoiksi, että he pystyvät tekemään jotain tällaista. Kunnioitan heitä todella.

Professoreita Lonka rohkaisee kehittämään sellaisia oppimismenetelmiä, jotka voimauttaisivat opiskelijoita.

- Opetuksessa tulisi luopua vanhanaikaisesta luennoinnista ja luokkahuoneista, Suomen uusien opetussuunnitelmien mukaisesti.

Uteliaisuus ja tiedonjakaminen oppimisen ytimessä

Keskiviikkona Akavan aamupäivän työpajasession avasivat Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Hanna Pursiainen ja Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Fjäder toivoi, ettei koulutuksen ja sivistyksen merkitystä nyky-yhteiskunnassa unohdettaisi.

Teemu Arina piti Innostavan puheenvuoron työpajojen pohjaksi. Arina hahmotteli tulevaisuuden työelämää ja ihmisten ja koneiden suhdetta. Tulevaisuuden työtä tehdään verkostoissa, ja perinteisten business-mallien sijaan puhutaan alustataloudesta, verkostotaloudesta ja algoritmitaloudesta.

- Tärkein taito on kyky oppia. Koneet, botit ja robotit hoitavat huomattavan osan työtä ja vain se, mihin tarvitaan ihmisten välistä vuorovaikutusta, jää ihmisen tehtäväksi.

- Tiedonjakaminen on valtaa, lopetti Arina.

Professoriliiton ja OAJ:n yhteisessä työpajassa Core of Higher Education : How to Create Wisdom in Digital World pohdittiin korkeakoulutuksen ydintä digiaikana. Keskeisinä ajatuksina nousivat esiin uteliaisuus, tiedonjakaminen, oppimisen ilo ja paremmat oppimisvälineet.

Valokuvista voi aistia tapahtuman energisen tunnelman. Dare to Learn 2017 tapahtuman nuoret järjestävät saivat valtavasti kiitosta puhujilta ja oppimisesta innostuneilta osallistujilta.

Tämä oli vasta alkua, järjestäjät lupaavat.

Dare to Learn tiedote

DAre to Learn tapahtumasta Akavan sivuilla