Edward Hæggström

Esittelyssä professori Edward Hæggström

Professorikunta on voimavara yhteiskunnassamme

Fysiikan professori Edward Hæggström Helsingin yliopistosta haluaa antaa oman panoksensa yhteiskunnalle. Siihen kuuluu opetuksen ja tutkimuksen lisäksi tieteellisen työn myötä syntyvien innovaatioiden tuotteistaminen.

Julkaistu 6.11.2018


Professori Edward Hæggströmin materiaalifysiikan tutkimusryhmän tutkimusten myötä on syntynyt viisi yritystä, jotka työllistävät lähes sata henkeä.

- Yliopiston sivistävä rooli on mielestäni tärkeä. Kaikkien ei pidä eikä tarvitse tehdä tieteen kaupallistamista, mutta sen mukana pitäminen tuo yhden lisädimension opetukseen ja tutkimukseen. Suuri osa yliopistotutkinnon suorittaneista ei kuitenkaan jatka tutkimustyön parissa, siksi on hyvä nähdä raja tieteen ja tuotekehityksen välillä, Hæggström toteaa.

Tuotekehitys vaatii paljon ihmisiä ja aikaa. Tieteessä taas käsitellään kysymyksiä, jotka eivät välttämättä ratkea hartiavoimin, vaan hyvän idean kautta. Kyse on erilaisista prosesseista, joiden välillä ei ole ristiriitaa.

- Oivalluksen kehittäminen patentoitavaksi ja kaupallistettavaksi tuotteeksi edellyttää kontakteja sekä ennen kaikkea rahoitusta. Minulle on itsestään selvää, että perustutkimusta pyritään hyödyntämään taloudellisesti. Tutkimuksen ja liiketalouden yhdistäminen vaatii kuitenkin paljon vaivannäköä ja kykyä säilyttää tasapaino kahden erillisen asian välillä.

Vanhin Hæggströmin johdolla syntyneistä yrityksistä on toiminut neljä vuotta ja nuorin on puolivuotias. Toiminnan lähtökohtana on soveltava perustutkimus. Tutkimusryhmässä on muun muassa kehitetty farmasian alalle menetelmä, jolla voi pienentää lääkepartikkelin muuttamatta sen kemiallisia ominaisuuksia. Tämä voi parantaa lääkkeen biologista hyväksikäytettävyyttä. Toinen yrityksistä taas aikoo kaupallistaa tutkimusryhmän kehittämiä mikroskooppeja. Hæggströmin ryhmä on lisäksi kehittänyt ultraäänimenetelmän, joka hyödyntää lääketieteellisestä tekniikasta tuttuja ultraäänikenttien ohjaustekniikoita teollisten tuotantolaitteistojen puhdistamisessa.

- Toistaiseksi yritykset eivät ole tuottaneet, sillä kestää jonkin aikaa löytää markkinaraot. Tähtäämme maailmanmarkkinoille, mutta pääsääntöisesti kohteina ovat Yhdysvallat ja Eurooppa, joissa muun muassa patenttioikeudet ovat selkeimmät. Patentointiprosessin takia jouduimme hieman viivästyttämään tutkimustulosten julkaisemista, silti tutkimuksen avoimuus säilyy.

Tekeillä ihmeellisiä asioita

Hæggströmin Kumpulan Physicumissa sijaitsevan työhuoneen vieressä on heti kapean käytävän toisella puolella laboratorio, jossa rakennetaan elektroniikkaa omaan käyttöön. Sinänsä pieneltä näyttävillä laitteilla kyetään tekemään oikeastaan aika ihmeellisiä asioita. Tekniikka on kehittynyt valtavin harppauksin viimeisten vuosikymmenten aikana.

- Olen visuaalinen ja ajattelen kuvien kautta sekä hyödynnän kuvia opetuksessa. Pidän väreistä ja olen koululaisesta asti piirtänyt omaksi huvikseni värikenttiä. Tietokoneiden myötä värityöskentely on saanut aivan uudet ulottuvuudet ja 3D-tulostus on kuin toisesta maailmasta. Tästä huolimatta värikynät ovat yhä pysyneet, Hæggström naurahtaa.

Tällä hetkellä tutkimusryhmä työskentelee äänen ja valon parissa, molemmat ovat aaltoliikkeitä ja siinä mielessä lähellä toisiaan. Tutkimuskohteena on muun muassa nanoakustiikka, äänen eteneminen hyvin pienessä tilassa. Yliopiston luennoilla Hæggström käsittelee myös tuotekehitykseen liittyviä asioita. Nuoremmat opiskelijat saattavat ajatella, että aiheet ovat turhan käytännönläheisiä, kun taas vanhemmat opiskelijat ovat kiinnostuneempia, sillä he joutuvat jo miettimään, mitä työtä alkavat valmistuttuaan tekemään.

Kontakteja eri alojen kollegojen kesken

Edward Hæggström on Professoriliiton valtuuston varsinainen jäsen ja hallituksen varajäsen. Hän toimii Helsingin paikallisosaston puheenjohtajana. Hæggström päätti lähteä mukaan liiton toimintaan saadakseen hieman laajempaa näkökulmaa ja solmiakseen kontakteja yli tiedealojen. Professoriliitto on foorumi, jossa pääsee luontevasti keskustelemaan ja olemaan vuorovaikutuksessa muiden alojen kollegojen kanssa.

- Olen oppinut paljon, etenkin sen, että vaikka tiede on aika samankaltaista eri aloilla, edellytykset sen tekemiseen ovat erilaiset. Kyse on rahoituksesta, mutta myös siitä, kuinka paljon joutuu selittelemään sitä, mitä tekee ja miksi.

Haeggströmin isä oli Lääkäriliiton pääluottamusmies ja lapsuuskodissa käytiin paljon keskusteluja alan harjoittamiseen ja lääkärin asemaan liittyen. Viimevuosina yliopistomaailmassa on ollut useita virstanpylväitä: vuonna 2010 poistettiin virat, ja vuonna 2016 irtisanottiin professoreita.

- Tietyllä tavalla haluan mahdollisuuden myös työstää sitä, mitä on olla professori vuonna 2018 ja mikä on työnantajan ja työntekijän suhde professorimaailmassa. Olen miettinyt paljon sitä, miten yliopistomaailma tulee muuttumaan. Luulen, että asioiden tekeminen yhdessä ja olemalla samassa tilassa tulee jollain tavalla pysymään, siihen ei Internetmaailma oikein pysty. On tärkeää oppia tiedettä, mutta tärkeää on myös oppia toimimaan sosiaalisissa tilanteissa, Hæggström painottaa.

Professoriksi valitun pitää itse saada miettiä, mitä haluaa, pystyä ohjaamaan suunnitellusti ja samalla viedä kehityslinjoja eteenpäin.

- Mutta onko järkeä arvioida professoreita 3-4 vuoden välein? Ymmärrän toki arvioiden merkityksen, mutta minusta se on resurssien haaskausta. Olisi kaikkein hedelmällisintä saada välillä rauhassa miettiä syvällisesti, eikä uhrata ajattelua turhaan dynamiikkaan.

Hæggström palaa uudelleen yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

- Olen kiinnostunut siitä, että miten professorikunta voisi olla Suomessa voimavarana. Kaikki tuntemani professorit ovat hyvin aktiivisia ja suuntaavat toimintansa moniin eri asioihin. Minulle itselleni on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan yhteiskunnallisella tasolla luomalla työpaikkoja. Suomalainen hyvinvointivaltio perustuu verovarojen kartuttamiseen. Olen viettänyt paljon aikaa esimerkiksi Yhdysvalloissa ja nähnyt, mihin suuret tuloerot johtavat.

Pidemmät ja lyhyemmät oleskelut muualla ovat tarkentaneet näkemystä omasta kotimaasta. Ulkomailta katsottuna suomalainen yhteiskunta vaikuttaa ennen kaikkea rauhalliselta.

- Täällä ei harrasteta suuria ylilyöntejä, mikä on todellinen voimavara kulttuurissa. Esimerkiksi juuri Yhdysvalloissa eleen suuruus on tärkeämpää kuin eleganssi. Vaikka olen viihtynyt siellä hyvin, herättävät maan valtavat sosioekonomiset erot huolta. Minusta yhteiskunnan laatu määräytyy lopulta sen perusteella, miten siinä kohdellaan heikkoja.

 

Teksti: Arja-Leena Paavola
Kuvat: Milla Talassalo