Petri Mäntysaari

Esittelyssä professori Petri Mäntysaari

Yliopiston hyvä on myös professorin hyvä

Kauppaoikeuden professori Petri Mäntysaarta kiinnostaa uudistaminen, ja sitä hän on päässyt tekemään olemalla mukana Professoriliiton toiminnassa. Mäntysaarella on monta tehtävää: hän seuraa läheltä yliopistosektorin tekijänoikeusasioita, kansainvälistä toimintaa, ja osallistuu aktiivisesti myös liiton vaikuttamistoimintaan. Mäntysaari toteaa elämän olevan lyhyt, ja haluaa siksi olla mukana vaikuttamassa tärkeisiin asioihin yliopistosektorilla. 

Julkaistu 11.7.2018
 



Petri Mäntysaari on toiminut professorina Hankenilla vuodesta 1998 lähtien tutkimusalanaan kauppaoikeus. Tällä hetkellä hän kirjoittaa kirjaa, joka käsittelee pääomamarkkinoiden säätelyn uudistamista Euroopassa ja USA:ssa. Myös seuraavan kirjan aihe on tiedossa: markkinoiden säätelyn kehittäminen Euroopassa ja USA:ssa.

- Ensin tarkastellaan pienempää kontekstia ja sen jälkeen paljon suurempaa kontekstia. Urani alkuvaiheessa tutkin pienempiä asioita, mutta tällä hetkellä olen kiinnostuneempi laajempien aiheiden tutkimisesta kauppaoikeuteen liittyen. Professorin työ sopii minulle kuin nenä päähän, en osaisi kuvitella tekeväni mitään muuta.

Professoriliiton toimintaan Mäntysaari lähti mukaan suuresti arvostamansa rahoituksen professorin Johan Knifin suosituksesta. Nopeasti hänestä tuli paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja, luottamusmies, Professoriliiton valtuuston varajäsen ja myös hallituksen varajäsen. Nykyään Mäntysaari toimii paitsi liiton hallituksessa varsinaisena jäsenenä, myös Hankenilla luottamusmiehenä ja osaston varapuheenjohtajana. Hän on mukana myös yliopistokollegiossa. 

- Yliopistojen toiminnan edistäminen on minulle hyvin mielekästä. Mikä on hyvää yliopistolle, on hyvää myös professoreille. Samalla liiton toiminnassa mukana olemalla pääsee näkemään, kuinka koko yliopistosektori toimii. 

- Lähtökohtaisesti en halua osallistua mihinkään toimintaan, jossa en voi vaikuttaa asioihin. Elämä on lyhyt, joten on paljon mukavampi yrittää saada jotain aikaan.

 

Perspektiiviä näkemyksiin kansainvälisen toiminnan kautta

 

Mäntysaari on yhtenä Professoriliiton edustajana kansainvälisessä toiminnassa. Viimeisimmäksi hän osallistui pohjoismaisen yliopistosektorin ammattiliittojen kokoukseen, Pohjoismaiseen seminaariin, joka järjestettiin toukokuun lopulla Turussa.

- On hyvin kiinnostavaa verrata eri Pohjoismaiden tilannetta ja sitä, millä tavalla yliopistosektoria ohjataan.

Yliopiston toiminnan haasteet ovat osittain samat, mutta maiden välillä on myös suuria eroja. Mäntysaari kertoo Tanskan poikkeavan eniten muista Pohjoismaista, jossa on käytössä niin sanottu vertikaalinen ohjausmalli. 

- Tanskassa käskyttäminen alkaa ministeriöstä jatkuen hallituksen kautta organisaatioihin ja siitä alaspäin. Esimerkiksi työehtosopimuksesta neuvottelu on siellä poliittisempaa ja kärjistyneempää. Myöskään Ruotsissa yliopistosektorin työntekijät eivät välttämättä voi osallistua työehtosopimusneuvotteluihin. Suomessa tilanne on toisenlainen, Professoriliitto voi osallistua työehtosopimusneuvotteluihin JUKOn kautta.

Tanskassa, ja osin myös Ruotsissa, akateeminen vapaus toimii siis pitkälti muodollisen järjestelmän ulkopuolella. Suomessa sen sijaan on huolehdittu siitä, että akateeminen vapaus ja yliopistoyhteisön itsehallinto näkyvät myös muodollisessa organisaatiossa. Yliopistoyhteisön jäsenet pystyvät osallistumaan päätöksentekoon ja valmisteluihin eri tavoilla, Mäntysaari lisää, pitäen Suomen mallia selkeästi parempana. 

Pohjoismaisessa seminaarissa käsiteltiin myös Tanskan ja Suomen työtaisteluita. Tanskassa työnantajapuoli uhkasi työsululla. Suomessa Helsingin yliopiston henkilöstö oli päivän lakossa Sivistystyönantajien hylättyä sovittelijan tekemän sovintoesityksen. Neuvottelut olivat Suomessa vähemmän politisoituneita kuin Tanskassa, Mäntysaari korostaa. 

Myös palkkausjärjestelmät olivat seminaarissa keskustelunaiheena. Mäntysaari kiteyttää Suomen palkkausjärjestelmän olevan oikeastaan aika hyvä verrattuna muihin Pohjoismaihin. 

 

Työvälineenä tekijänoikeudet

 

Tekijänoikeuksilla on nykyään entistä tärkeämpi merkitys myös yliopistosektorilla yhteiskunnan digitalisoitumisesta johtuen. Tieto on digitaalisessa muodossa. Mäntysaari toteaa, että professoreille, tutkijoille ja yliopisto-opettajille on erittäin tärkeää säilyttää tekijänoikeudet omiin töihinsä. 

- Tekijänoikeudet ovat meidän työvälineemme ja osa arkipäiväämme. Tuotamme ja käytämme teoksia, kirjoituksia, tietokoneohjelmia ja kuvia. Jos oikeudet siirtyvät kolmannelle osapuolelle, meidän asemamme heikentyy merkittävästi. 

Tekijänoikeudet ovat yhteydessä tutkimuksen vapauteen, tutkimustulosten julkaisemiseen ja siihen, mitä aineistoja voidaan käyttää. Mäntysaaren mukaan tekijänoikeuksilla on iso merkitys moneen asiaan. Yliopistot kuitenkin haluavat siirtää tekijänoikeuksia itselleen. Ongelmana on osittain yliopistosektorin määräaikaiset työsuhteet, joita on liian paljon. Tekijänoikeusongelmia olisi Mäntysaaren mukaan vähemmän, mikäli työsuhteet olisivat pitkiä.

- Pitkäaikaisissa työsuhteissa asiat järjestyvät paljon paremmin. Sekä yliopisto että tutkijat ja professorit hyötyvät jälkimmäisten tekijänoikeudenalaisista materiaaleista ja teoksista, intressit ovat samansuuntaisia. 

 

Uuden tekeminen ja haasteet luovat kiinnostavuutta toimintaan

 

Mäntysaari osallistuu mielellään Professoriliiton toimintaan myös siksi, että siinä pääsee tekemään jotakin uutta. Hän mainitsee tähän liittyen liiton vastikään laatiman ehdotuksen professorin reilusta vakinaistamismenettelystä. Esillä on myös immateriaalioikeudet ja niiden tilanne yliopistosektorilla.

Toiminnassa mukana oleminen sisältää tietenkin myös haasteita. Suurin haaste Mäntysaaren mielestä liittyy siihen, miten Professoriliiton rooli muuttuu tulevaisuudessa. 

- Ministeriö säätelee yliopistoja yksityiskohtaisesti rahoitusmallin kautta. Autonomia on uhattuna, ja meidän täytyy kehittää parempia malleja miettimällä millä tavalla ministeriön oikeastaan pitäisi rahoittaa yliopistosektoria. Asia on hyvin kiinnostava ja myöskin iso haaste. 

Mäntysaari on ollut vahvasti mukana myös Professoriliiton vaikuttamistoiminnassa, jossa muun muassa tavataan poliittisia päättäjiä, yliopistojen johtoa ja muita tiede-, tutkimus- ja innovaatiosektorin vaikuttajia.

Yllättävää Mäntysaarelle vaikuttamistapaamisissa on ollut se, että poliitikot eivät useinkaan ole ajan tasalla professoreille selkeistä asioista. Esimerkkinä hän mainitsee, etteivät puolueet ole välttämättä ymmärtäneet rahoituskilpailun ja tieteen sisäisen kilpailun eroa. 

- Toistamme heille jatkuvasti sitä, että rahoituskilpailu ei automaattisesti johda tieteen tason nousuun. Se mikä tieteen tasoa nostaa, on tieteen sisäinen kilpailu tieteellisen tutkimuksen ja tieteellisen opetuksen tuloksista. Poliittisessa järjestelmässä ei oikein ole tietoa tieteen sisällä olevasta kilpailusta, joka ohjaa yliopistojen ja tutkijoiden toimintaa merkittävällä tavalla. 

 

Professoriliitto alustana hyville käytännöille koko yliopistosektorilla

 

Professoriliitto on siitä ainutlaatuisessa asemassa, että liitossa voidaan toimia eräänlaisena alustana, joka välittää ja tuottaa hyviä käytäntöjä kaikkien yliopistojen käyttöön, Mäntysaari sanoo. Siihen kuuluu esimerkiksi mallisopimusten tuottaminen. Ulkopuolinen säätely voidaan Mäntysaaren mukaan osittain korvata Professoriliiton omalla toiminnalla. Liitolla on jäseniä yliopistoissa professorin, dekaanin ja rehtorin tehtävissä, joten liiton kehittämät hyvät käytännöt voisivat levitä koko yliopistosektorin käyttöön, hän toteaa.

- Professoriliitossa vaikuttamistyö tapahtuu ryhmätyössä ja kirjoittamalla. Voimme laatia parempia yliopistomalleja ja malleja siitä, kuinka yliopistosektoria voisi ohjata paremmin. Jos on yksi hyvä valmis malli, yliopistojen ja ministeriön ei enää tarvitse erikseen miettiä, millä tavalla asiat pitäisi järjestää.

Tähän suuntaan Mäntysaaren mukaan ollaan menossa, ja toteaa loppuun Professoriliitossa olevan lukuisia mahdollisuuksia vaikuttamiseen ja hyvä tekemisen meininki.

 


Teksti ja kuvat: Milla Talassalo