Virpi Tuunainen

Esittelyssä tietojärjestelmätieteen professori Virpi Tuunainen Aalto-yliopistosta

Yliopistojen ja tieteen asemaa yhteiskunnassa täytyy puolustaa

Suomalaiset ovat ylpeitä hyvämaineisista yliopistoistaan, mutta tutkimuksen merkitys usein unohtuu budjetteja laadittaessa.

- Meiltä halutaan nopeasti kaupallistettavia innovaatioita, tämä on lyhytnäköistä, sillä kaiken pohjana on eri aloilla tehtävä, huolellinen perustutkimus, tietojärjestelmätieteen professori Virpi Tuunainen korostaa.

Julkaistu 8.10.2018


Tietojärjestelmätieteen professori Virpi Tuunainen on toiminut professorina vuodesta 2000, aluksi vs. professorina ja sitten viisivuotisessa tehtävässä. Vuonna 2008 hänet nimettiin professorin virkaan Helsingin kauppakorkeakouluun.

- Liityin Professoriliittoon pian vs. viran saatuani. Eräs kollegani suositteli hakemaan jäsenyyttä, mikä tuntuikin järkevältä. Haluan vaikuttaa laajemmin ja pysyä ajan tasalla akateemisen maailman asioissa. Professoriliitto on myös luonteva paikka luoda yhteyksiä yli tiedealojen, Tuunainen toteaa.

Hän on toiminut alusta alkaen Aalto-yliopiston jaoston johtokunnassa sekä valtuustossa yhden kauden. Vuodesta 2016 eteenpäin Tuunainen on ollut Professoriliiton hallituksessa, jossa parhaillaan on toinen kausi menossa.

- Professoriliitossa toimiminen on todella kiinnostavaa, sillä jäseninä - myös valtuustossa ja hallituksessa - on paljon hyvin eri alojen edustajia. Sen myötä tietämykseni tieteestä ja yliopistomaailmasta on laajentunut. Liitto on merkittävä edunvalvonnan kannalta, mutta laajemmassa mielessä on tärkeää olla puolustamassa yliopiston ja tieteen asemaa yhteiskunnassa. Näin etenkin maailmassa, jossa ihan vakavasti puhutaan ”vaihtoehtoisista faktoista”. Absurdi käsite osoittaa, miten hauraalla pohjalla todellinen kriittinen ajattelu on.

Tieteiden vastaisuus herättää Tuunaisessa huolta laajemmalla tasolla: arvostetaanko tiedettä ja ymmärretäänkö sen merkitystä? Erilaiset uskomukset saavat valtaa. Tämä näkyy vaikkapa rokotusten vastustamisessa.

- Ihmettelen myös sitä, että käytetään sanaa ”kriittinen” jonkin asian vastustamiseen, ikään kuin kyse olisi jostain syvällisesti harkitusta kannasta. Suomalaiset ovat hyvin koulutettuja, mutta silti moni vaikuttaa uskovan eri medioissa esiintyviin väitteisiin faktoja tarkistamatta. Sama ilmiö on havaittavissa tiedotusvälineissä. Tässä asiassa yliopisto ja tieteentekijät voivat yrittää vaikuttaa.

 

Toimintaympäristö kansainvälistynyt

Tuunaisen aikana yliopistolaitoksessa moni asia on muuttunut. Palvelufunktioita on uudistettu, ja toiminta on tehostunut. Toisaalta nykyään professorit hoitavat lukuisia asioita, jotka aiemmin kuuluivat assistentin tai sihteerien tehtäviin. Ennen kaikkea toimintaympäristö on kansainvälistynyt, mikä on hyvä asia. Esimerkiksi Aallossa merkittävä osuus opiskelijoista on ulkomailta, myös henkilökunnassa sama kansainvälistymisen suuntaus on nähtävissä. Lisäksi julkaisutoimintaan kannustetaan nyt huomattavasti enemmän.

- Eri ranking-listojen perusteella Suomi on mennyt eteenpäin, mutta minua huolestuttaa, että koulutuksen merkitys unohdetaan budjetteja laadittaessa. Se vaikuttaa myös siihen, kuinka houkutteleva työpaikka yliopisto on. Omalla alallani vaikutus ilmenee myös siten, että suomalaisten hakeminen jatko-opintoihin on vähentynyt. ”Kaiken maailman dosentit” -kommentit vähentävät arvostusta, Tuunainen painottaa.

Professoriliiton toiminnassa olisi tärkeää edelleen korostaa tieteen merkityksen vahvistamista. Hyvätasoinen tutkimus vaatii aikaa syventyä. Joissakin yliopistoissa, kuten Aallossa, on käytössä professorien tutkimusvapaa. Sapattivuoteen on mahdollisuus joka 6.vuosi ja käytännössä se tarkoittaa vähintään puolen vuoden tutkimusvapaata. Tuunainen muistelee vuonna 2014 pitämäänsä kymmenen kuukauden tutkimusvapaata tyytyväisenä. Kyseessä oli hengähdystauko, joka antoi paljon, ja jonka hedelmiä nyt korjataan.

- Vieläkin hymyilyttää, kun vain ajattelen, miten hieno ajanjakso se oli! Tutkimusvapaa antaa virtaa jo suunnitteluvaiheessa. Tuntui hyvältä päästä pitkästä aikaa rauhassa miettimään, keskustelemaan ja sain taas uuden vauhdin tutkimustyöhön ja kirjoittamiseen. Tutkimus on kuitenkin monelle meistä tärkeimpiä syitä, miksi tätä työtä tehdään, ja mielestäni se on kiinnostavin osuus akateemisessa työskentelyssä.

 

Hyöty irti uusista teknologioista

Virpi Tuunaisen tutkimusala on tietojärjestelmätiede, ja hän tutkii teknologioiden vaikutuksia erityisesti yritysten, käyttäjien ja yhteiskunnan kannalta.

- Pyrimme ymmärtämään, miten uusia teknologioita voi käyttää parhaiten hyväksi. Olin muuten erään lehden mukaan ”Suomen ensimmäinen e-tohtori”, Tuunainen naurahtaa.

- Tämä siksi, että aloitin ensimmäisten joukossa Suomessa tutkimaan nettikauppaa. Tutkin muun muassa kuluttajien motiiveja lähteä e-kauppaan mukaan. Väitöskirjani ilmestyessä vuonna 1999 ihmeteltiin, miksi ihmiset eivät innostuneet verkkokaupasta päivittäistavaroiden hankinnassa. Tilanne on pysynyt melko samanlaisena, ja edelleen aika harvat tekevät ruokaostoksensa netin kautta. Syynä on ainakin se, että kaupassa käynti on kuluttajille niin rutiinia, ja toisaalta nettikauppa lisää kauppiaan kustannuksia. Kuluttajat eivät oikein osaa antaa omalle ajalleen arvoa.

Yksittäisten liikkeiden kautta tehtynä verkkokauppa tuo kustannuksia kauppiaille, Suomessa on pitkät etäisyydet ja asutaan kerrostaloissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa taas asutus on tiiviimpää ja kaupan toimittamat tuotteet voidaan jättää autotalliin. Myös lait vaikuttavat elintarvikkeiden säilytysolosuhteisiin, se on kaikkiaan yllättävän monimutkaista.

- Väestön ikääntyessä e-kauppa on hyvä kotihoidon tukena, ja se onkin laajentunut. Myös lapsiperheissä nettikauppa koetaan käytännölliseksi. Oletan, että perustarvikkeiden nettikauppa tulee kasvaman pikkuhiljaa.

Tällä hetkellä Tuunainen ryhmineen tutkii muun muassa jakamistaloutta ja sitä, millaisista syistä kuluttajat käyttävät esimerkiksi Uberia ja Airbnbia. Myös mobiilikaupan menestyneet palvelut ja liiketoimintamallit sekä mobiilipeleihin liittyvä kuluttajakäyttäytymisen tutkimus on työn alla, tämä tieto kiinnostaa pelifirmoja.

- Myös alustataloudessa on paljon kiinnostavia aiheita. Me koitamme ymmärtää mitä pitäisi kehittää, mitä ihmiset haluavat ja mistä olisi hyötyä. Olemme myös selvittämässä riskejä ja negatiivisia vaikutuksia, joita eri teknologioilla ja palveluilla voi olla. Esimerkkejä on paljon, vaikkapa pelipuolella addiktiot: mitä hauskempi peli on, sitä suurempi riski on jäädä koukkuun. Yksityisyyteen liittyen ihmisillä ei välttämättä ole tajua siitä, mitä kaikkia riskejä on. Lisäksi sosiaalinen kanssakäyminen muuttuu, kun kännykät ja läppärit ovat aina läsnä.

 

Teksti: Arja-Leena Paavola
Kuvat: Milla Talassalo