Vuoden Professori 2018 Karl-Erik Michelsen

 

Haastattelussa Vuoden Professori 2018 Karl-Erik Michelsen

TÄRKEIDEN SISÄLTÖJEN VUOSI

Vuoden Professori 2018 Karl-Erik Michelsenillä on ollut kiireinen, erilainen ja hyvä vuosi. Herättelevää on ollut se, että hän on saanut olla hyvin monenlaisissa tilanteissa, joissa rahasta puhumisen sijaan on aidosti oltu kiinnostuneita erilaisista ilmiöistä, asioista ja sisällöistä.

 

Muutama päivä Vuoden Professori -nimityksen (12.1.2018) jälkeen Michelsenille alkoi tulvia kutsuja erilaisiin kiinnostaviin paikkoihin, sellaisiinkin, joista hän ei ollut koskaan kuullutkaan. Hän on käynyt puhumassa usein myös koululaisille omaan alaansa liittyvistä kysymyksistä, pääasiassa teknologian murroksesta.

- Lappia lukuun ottamatta melkein kaikki osat Suomea on tullut kierrettyä. Suomea, ruotsia ja englantia on saanut puhua. Tietysti tämä oma tutkimusalani on tällä hetkellä iso juttu. Tekoäly ja teknologian murros ovat muutenkin nyt ajankohtaisia, joten teemaan sopivia seminaareja ja tilaisuuksia on yleisesti ottaen ollut paljon, kuvailee Michelsen. 

Tieteiden välisen vuoropuhelun ja yhteistyön rakentaja 

Michelsen on vuoden aikana päässyt edistämään tieteiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä mielestään hyvin. Hän on toiminut vuodesta 2012 tieteen, teknologian ja modernin yhteiskunnan tutkimuksen professorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

- Mietimme uusia tutkimushankkeita ja -menetelmiä, ja siinä olemme päässeet hyvin tänä vuonna eteenpäin. Tällä hetkellä etsimme metodista ja teoreettista keskustelua, joka yhdistäisi sen, kuinka voisimme jotenkin ymmärtää mitä tässä maailmassa tapahtuu. Olemme saavuttaneet sirpaleista tietoa, ja nyt meidän tulee löytää malli, jolla päästäisiin näihin perimmäisiin ilmiöihin käsiksi, Michelsen sanoo.

Hän on mukana kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa yhdistellään erilaisia teoreettisia malleja kehysteoriaa käyttäen, joka on journalistiikan ja viestinnän tutkimuksen käsite.  Hankkeessa tutkitaan sitä, minkälaisiin kehyksiin yhteiskunta asettaa suuret muutoskysymykset, kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja tekoälyn.

- Silloin kun YK:n alainen kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi viimeisimmän ilmastonmuutosraportin, se muutti täysin keskustelun suunnan aiheesta esittämällä kauhuskenaariota vuonna 2030. On kiinnostavaa tutkia, millä tavalla kehykset ajan saatossa rakentuvat ja muuttuvat, ja miten ne vaikuttavat julkiseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon, Michelsen selventää.

Tieteen rahoitus on väärällä vuosisadalla

Michelsen näkee tiedepolitiikan yhtenä tieteiden välisen vuoropuhelun haasteista, ja pitää tiedepoliittisen rahoituksen rakenteita nurinkurisina. Rahoitusmallissa olisi korjattavaa.

- Samojen haasteiden kanssa tiede- ja korkeakoulupolitiikassa mennään kuin aiemminkin, se on ikuinen haaste. Vaikka nykyään puhutaan laadullisista kriteereistä, käytännössä kuitenkin rahoitetaan määrää. Lopullinen raha tulee siitä määrästä, eikä laadullisesti korkeatasoisista artikkeleista. Siten koko tiedepoliittinen rahoitus on mielestäni väärällä vuosisadalla, sanoo Michelsen. 

Vuoden Professori ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen: harvinainen tilaisuus 

Michelsen uskoo, että hänen kautensa Vuoden Professorina on tuonut esiin erilaisia ja uudenlaisia näkemysmalleja. Viime keväänä hän puhui totuuden jälkeisestä ajasta, ja siitä, mikä on tieteen rooli tiedon muokkaamisessa ja ylläpitämisessä. Viimeisimpänä hän on nostanut esiin teknologian murrokseen liittyvät moraaliset ja eettiset kysymykset. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kannalta Michelsen sanoo Vuoden Professoriuden olevan harvinainen tilaisuus. 

- Tämä vuosi on ollut erittäin mukava ja erilainen. Olen saanut olla hyvin monenlaisissa tilanteissa, joissa ei puhuta rahasta, vaan aidosti on oltu kiinnostuneita erilaisista ilmiöistä, asioista ja sisällöistä. Se on ollut hyvin herättelevää, normaaliarjessa kun mennään rahoituskokouksesta toiseen, Michelsen tiivistää tunnelmiaan kuluneesta vuodesta.

Tuleville Vuoden Professoreille hänellä ei ole mitään muuta erityistä vinkkiä kuin se, että jokainen tekisi siitä omanlaisensa. Michelsen mietti omia vahvuuksiaan ja korosti niitä.

- Meillä on huipputason ihmisiä eri aloilla, joten en koe, että voisin edustaa koko professorikuntaa. Ammattinimike on sama, mutta jokainen on huippu omalla sektorillaan. En siis lähtenyt esittämään superprofessoria, enkä yrittänyt edustaa kaikkia professoreja. Halusin tuoda esiin asioita, joita itse olen tehnyt, ja olin oma itseni, kuvailee Michelsen.

Saako tieteessä epäonnistua? 

Michelsen toimii 11.1.2019 puheenjohtajana Tieteen päivillä järjestettävässä Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton yhteisessä paneelikeskustelussa Saako tieteessä epäonnistua? Paneelissa pohditaan epäonnistuneita tutkimuksia, niiden kohtaloa ja tutkimuksen yhteiskunnallista vastuuta.

Tieteen päivien yleisteemana on rohkeus. Michelsenin mielestä rohkeus ja uhkarohkeus kulkevat akateemisella uralla ja tieteenteossa käsi kädessä. Hän pitää tärkeänä, että tieteessä voi myös epäonnistua.

- Uudet haasteet täytyy rohkeasti ottaa vastaan. Uhkarohkeus on epäonnistumisen pelkoa. Tietenkin tieteeseen luonnostaan sisältyy epäonnistuminen, se on kaiken a ja o. Mutta kun katsomme reaalimaailmaa, niin kukaan ei uskalla epäonnistua, koska rahoittajia ajatellen se on yhtä kuin akateeminen itsemurha, Michelsen sanoo. 
 

Teksti ja kuvat: Milla Talassalo

 

Professoriliitto julkistaa Vuoden 2019 Professorin valinnan Tieteen päivillä perjantaina 11.1.2019 klo 10.00-11.50, Helsingin yliopiston päärakennus, pieni juhlasali.

Saako tieteessä epäonnistua?-paneelikeskustelu Tieteen päivillä pe 11.1.2019, klo 14.00–15.45,  Helsingin yliopiston päärakennus, Runeberg-sali

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.