Työaika ja poissaolot

Työaika

Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittainen työaika on yliopistojen yleisen työehtosopimuksen mukaan 1624 tuntia. Työntekijä vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin. Tarvittaessa esimies ja työntekijä tarkastelevat lukukauden aikana työsuunnitelman toteutumista ja työn tuloksia kokonaistyöajan puitteissa.

Jokainen henkilö laatii vuosittain työsuunnitelman yhteistyössä esimiehensä kanssa. Työsuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon henkilön osallistuminen opetukseen, tutkimustoimintaan ja muihin tehtäviin. Professoreilla kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on 142 tuntia lukuvuodessa.

Yksikön työsuunnitelmat pyritään sovittamaan yhteen niin, että kukin saisi vuorollaan mahdollisuuden opetuksesta ja hallintotyöstä vapaaseen tutkimusjaksoon.

Työsuunnitelmassa tulee huomioida sellaiset pidempiaikaiset poissaolot, joilla voi olla merkitystä työsuunnitelman sisältöön. Jos kesken lukuvuoden sovitaan sellaisesta uudesta tehtävästä, jonka ei voida katsoa sisältyvän työsuunnitelman mukaisiin tehtäväkokonaisuuksiin, työsuunnitelmaa on tältä osin muutettava.

Vuosiloma

Niihin henkilöihin, joihin sovelletaan opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikamääräyksiä, sovelletaan yliopistojen työehtosopimuksen vuosilomaa koskevia määräyksiä vain lomarahan osalta. Lomaraha maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä. Lomaraha määräytyy sen tehtävän palkan mukaan, jossa asianomainen on kesäkuussa.

Lomarahan suuruus
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on:
• 4 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä, jos työntekijällä on ollut lomanmääräytymisvuoden päättyessä alle vuoden välitöntä palvelusta nykyisen työnantajan tai muun yliopiston palveluksessa
• 5 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä, jos työntekijällä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ollut välittömästi saman työnantajan, muun suomalaisen yliopiston tai yliopistoon verrattavan tutkimuslaitoksen taikka yliopistosairaalan palveluksessa vähintään yhden vuoden
• 6 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä, jos työntekijällä ennen lomakauden (viimeistään 31.5.) alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään viisitoista vuotta
15 vuoden palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon päätoiminen palvelus:

1. oman työnantajayliopiston palveluksessa
2. muun suomalaisen yliopiston palveluksessa
3. Suomen valtion palveluksessa, ei kuitenkaan varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen, kriisienhallinta- ja rauhanturvatehtävien aikaa taikka työstävapausaikaa muutoin kuin sairauspoissaolon ajalta tai TSL 4 luvun 1 § mukaisten perhevapaiden ajalta
4. palvelus muun työnantajan palveluksessa kotimaassa tai ulkomailla tehtävissä siltä osin, kuin niistä on olennaista hyötyä työntekijän tehtävien suorittamisessa.
Työntekijän tulee työsuhteen alussa selvittää aikaisempi työkokemuksensa, jonka haluaa otettavaksi huomioon vuosilomaetuuksia myönnettäessä.

 

Sairauspoissaolo

Työntekijällä on oikeus olla pois työstä, jos hän on todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Asiasta on viipymättä ilmoitettava työnantajalle. 

Sairausajan palkallinen jakso määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kestoPalkallisen jakson enimmäispituus
alle 1 kk1 + 9 arkipäivää, 50 % palkasta

1 kk - alle 1 vuotta

40 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan
1 vuosi - alle 5 vuotta50 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan
5 vuotta -60 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan
  

Jos työntekijä siirtyy yliopistosta toisen yliopiston tai yliopistoon verrattavan tutkimuslaitoksen taikka yliopistosairaalan palveluksesta, otetaan työsuhteen kestossa huomioon sairausajan palkallista jaksoa laskettaessa em. aikaisempi työkokemus.

Perhevapaat

Työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen äitiysvapaaseen, maksetaan palkka äitiysvapaan alusta lukien 72 arkipäivän ajalta. 

Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen isyysvapaaseen, maksetaan palkka isyysvapaan alusta lukien 6 arkipäivän ajalta. 

Työntekijällä on oikeus saada alle kymmenvuotiaan tai vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsensa sairastuessa äkillisesti lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta, kuitenkin enintään neljältä työpäivältä. 

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. 

Palkatonta hoitovapaata on oikeus saada siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.

Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy.

Kts. Taloudellinen tuki lapsen syntyessä ja kasvaessa 

Muut poissaolot

Palkallisia vapaapäiviä:

  • 50- ja 60-vuotispäivä
  • oma avioliittoon vihkimispäivä ja  parisuhteen rekisteröimispäivä
  • lähiomaisen hautajaispäivä
  • perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä
  • muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä, mikäli poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön
  • kutsuntapäivä