Professoriliiton valtuuston puheenjohtaja Jukka Pellinen esittäytyy

Jukka Pellinen aloitti liiton valtuuston puheenjohtajana 1.1.2025.

Kerro lyhyesti omasta työstäsi professorina.

Toimin johdon laskentatoimen professorina Jyväskylän yliopistossa. Olen vastuuprofessori eli lähiesihenkilö tiimille, joka vastaa yliopistomme kauppakorkeakoulun laskentatoimen ja yritysrahoituksen sekä kauppaoikeuden koulutuksesta.

Professorin työ on siitä jännää, että tehtävät ja painotukset niiden välillä vaihtelevat. Dekaaniaikoina tuli höyryttyä kansainvälisiä laatuakkreditointeja putkeen ja olin myös puuhaamassa käyntiin Suomen Kauppakorkeakoulujen yhdistystä. Osaamiseni lienee keskeistä myös eMBa-johtamiskoulutukselle, koska olen aina ollut siinä eri tavoin aktiivinen.

Tutkimuskiinnostukseni on pyörinyt laskentatoimen-, hallinnon- ja organisaatiomuutoksen ympärillä. Tutkimusaiheet ovat laajentuneet strategisesta johdon laskentatoimesta yritysverotuksen reformeihin, erilaisiin vastuullisuusteemoihin, riskienhallintaan ja riski- taikka kasvu- ja vaikuttavuussijoittamiseen.

Kerro itsestäsi jotain, joka ei liity työhösi.

Vastapainoa työlle tuovat perhe ja erilaiset harrasteympyrät. Masters-kilpauinti innostaa talvikaudella kahmimaan laadukkaita treenikilometrejä altaassa. Kesällä taas lenkit rantaraitilla ja mökkeily Puruveden rannalla kaikkine siihen liittyvine puuhasteluineen ovat kivoja.

Miksi kannattaa kuulua Professoriliittoon?

Professorit ovat mielenkiintoisia ihmisiä ja yhdessä olemme aikamoinen eliittiporukka. Tyypillisesti vietämme aikaa hyvin paljon omissa poteroissamme. Arkisten tutkimus- ja opetuskiireiden keskellä on hyvä silloin tällöin muistuttaa itsellemme, mitä tarkoittaa olla professori. Yhteisön tuki on tärkeää. Koskaan ei tiedä, milloin sitä kukakin apua tarvitsee. Juhlimme toistemme saavutuksia ja tuemme hankalissa paikoissa. Professoriliiton paikallisissa ja valtakunnallisissa tapaamisissa tulee tutustuttua ennestään itselle vieraiden alojen huippuasiantuntijoihin ja vaihdettua ajatuksia eri yliopistojen erilaisista käytännöistä ja tilanteista. On meillä tyypillisesti kivaakin, hyvässä seurassa. Asioiden lisäksi myös henki on tärkeä.

Liitto toki on ihan oikea ammattiliitto, joka vaikuttaa aktiivisesti siihen, että meillä olisi hyvät edellytykset loistaa työssämme ja saada siitä ansaitsemamme korvaus. Tieteessä ja korkeimmassa koulutuksessa meillä on usein hyvin samanlaisia intressejä ajettavanamme kuin yliopistojen johdollakin. Jokainen jäsen on tässä vaikuttamistyössä arvokas.

Millaisissa rooleissa olet toiminut Professoriliitossa aiemmin?

Jäseneksi liityin heti saatuani professorin viran Jyväskylän yliopistosta vuonna 2004. Sen jälkeen toimin yliopistoni paikallistoimikunnassa tiedekuntani edustajana ja myös paikallisosaston puheenjohtajana. Tämä sattui olemaan yliopistolain uudistamisen aikaa. Sittemmin olen toiminut valtuustossa, sen varapuheenjohtajana ja tämän vuoden alusta valtuuston puheenjohtajana.

Mitkä ovat oman näkemyksesi mukaan tärkeimmät asiat liiton agendalla tulevana kahtena vuotena?

Ensimmäisenä mieleen tulee liiton johtamiseen kuuluva asia eli strategiatyö, joka tarjoaa oivan mahdollisuuden arvioida toimintaa, tarkistaa toiminnan painopisteitä ja asettaa tavoitteita tilannekuvan pohjalta. Sinänsä on tuskin tarvetta suuriin muutoksiin. Perustehtävät ovat muotoutuneet vuosikymmenten aikana. Toisaalta ajankuva on hyvin erikoinen. Ehkäpä liittoa ja sen toimintaa tarvitaan kaikessa suhteessa enemmän.

Toiseksi tulee mieleen konkreettinen vaikuttamistyö. Työehtosopimuksella on merkitystä palkkakehitykselle ja työskentelyolosuhteille. Professorin palkkaa pitäisi saada ylös ja tutkimukseen enemmän aikaa. Toisaalta meidän on jatkuvasti vaikutettava tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen arvostukseen. Siitä paljolti riippuu tahto lisätä yliopistojen ja TKI- toiminnan rahoitusta, josta ne professorien palkankorotukset voitaisiin maksaa.

Tästä pääsemmekin kolmanteen tärkeään asiaan, joka on muistuttaa valtakunnan tärkeimpiä päättäjiä siitä, että tiede ja sivistys ovat perusta hyvinvoinnille ja maamme elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Seuraavaa kahta vuotta ajatellen luultavasti geopoliittinen kriisi aiheuttaa paljon epävarmuutta ja isoja muutoksia, jotka heijastelevat myös yliopistokentälle. Lupaukset Suomen TKI-rahoituksen tasonnostosta kasvavien puolustusmenojen rinnalla tuntuvat hyviltä periaatepäätöksiltä. Yliopistojen valtionrahoituksen kehitykseen liittyy silti vielä paljon epävarmuutta.

Erityisesti tällaisessa teknis-taloudellis-poliittisessa murrostilanteessa korostuu korkeatasoisen, monipuolisen ja vapaan tieteen ja siihen perustuvan koulutuksen arvo. Mahdollisuutemme keksiä ratkaisuja aidosti uusiin ja yllättäviinkin ongelmiin on sitä parempi, mitä monipuolisempaa ja korkeatasoisempaa tutkittua tietoa on käytettävissä.