Professoriliitto pitää avoimeen korkeakouluopetuksen maksuihin esitettyjä muutoksi perusteltuina. On tärkeää, että jatkossa yliopistot voivat itse päättää avoimesta korkeakouluopetuksesta perittävien maksujen suuruudesta (enintään 45 euroa opintopisteeltä) tai täysin maksuttomasta avoimesta korkeakouluopetuksesta.
Yliopistojen rahoitusmalli nojaa Suomessa tällä hetkellä tulosohjaukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamasta rahoituksesta noin kolme neljäsosaa perustuu siihen, miten yliopistot ovat onnistuneet saavuttamaan ministeriön asettamia tavoitteita, kuten tuottamaan tutkintoja ja julkaisuja ja keräämään kilpailtua tutkimusrahoitusta. Useimmissa muissa maissa yliopistot saavat valtiolta suuremman osuuden kiinteää rahoitusta, johon ei vaikuta menestyminen mittareissa. Tulosrahoituksen osuus on Euroopassa yleensä 10–50…
Professoriliiton mukaan työelämää tulee kehittää tasapainoisesti sekä työntekijöiden että työnantajien näkemykset huomioiden. Osapuolten tulee voida sopia palkantarkistuksista työ- ja virkaehtosopimuksissa ilman, että lainsäädäntöön kirjatut alat käytännössä määrittelisivät palkankorotusten ylärajan. Neuvottelut uudesta mahdollisesta työmarkkinamallista kuuluvat neuvottelujärjestöille/liitoille. Vientimallin vieminen lainsäädäntöön aiheuttaisi neuvottelutoiminnan voimakkaan politisoitumisen. Mahdollisen uuden työmarkkinamallin on otettava huomioon sekä julkisen, julkisrahoitteisen että yksityissektorin tarpeet. Mallin…
Professoriliitto kannattaa vuoden 2024 lisärahoituksen kohdistamista pysyvästi Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuteen tässä vaiheessa Tutkimuksen lippulaivojen kautta. Liitto on tyytyväinen EU-hankkeiden kansallisen vastinrahoituksen kattamisesta, sillä se lisää EU-rahoituksen hakumahdollisuuksia yliopistojen taloutta rasittamatta. Tutkijankoulutuspilottiin ehdotetaan lisättäväksi 40 miljoonaa euroa vuodelle 2024. Professoriliitto edellyttää, että yliopistot palkkaavat uutta professorikuntaa ja että tutkijankoulutuspilotin kautta tulevaa rahoitusta kohdennetaan myös ohjaukseen, esimerkiksi…
Professoriliitto kannattaa hallituksen esitystä yleisissä kirjastoissa ja korkeakoulujen kirjastoissa tapahtuvan e-kirjojen ja e-äänikirjojen yleisölle välittämisen korvaamisesta. Verkkokirjahyllypalvelun ottamista myöhemmin mukaan korvauksen piiriin on kuitenkin syytä selvittää.
Professoriliitto kannattaa tutkimus- ja innovaationeuvoston roolin vahvistamista tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamisessa ja koordinoinnissa sekä TKI-rahoituslain ja rahoitussuunnitelman toimeenpanon seurannassa ja yhteensovittamisessa ehdotuksessa esitetyllä tavalla. Liitto korostaa kansallisten strategisten valintojen valmistelussa avoimuuden ja tiedeyhteisön sekä sidosryhmien osallistamisen tärkeyttä. Professoriliitto pitää tärkeänä, että tutkimus- ja innovaationeuvostoa johtaa pääministeri. Liiton näkemyksen mukaan neuvostossa tulisi olla enemmän kansainvälisesti ansioituneita…
Professoriliiton mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskevalla monivuotisella suunnitelmalla on keskeinen merkitys sille, että Suomi saavuttaa tavoitteensa nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 jättää valtion valitsemat keinot pitkälti tämän suunnitelman varaan. Liitto korostaa, että suunnitelmassa tulisi edelleen parantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimus-…
Professoriliiton näkemyksen mukaan dosentti-nimikkeestä ei voida käyttää englanninkielistä käännöstä Associate Professor. Liiton näkemyksen mukaan tarkoituksenmukainen käännös on Title of Docent.
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tarkoittaa valtion T&K-rahoituksen lisäämistä 1,8 miljardilla eurolla vuosina 2024–2030. Vuosittain valtuuksien ja määrärahojen lisäys olisi noin 260 miljoonaa euroa edellisvuoden tasoon nähden. Professoriliiton mukaan panostus tutkimukseen ja innovaatioihin tarjoaa avaimet tulevaan kasvuun ja yhteiskunnan uudistumiseen. Vahva TKI-toiminta on avainasemassa kestävän ja palautumiskykyisen yhteiskunnan…
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tarkoittaa valtion T&K-rahoituksen lisäämistä 1,8 miljardilla eurolla vuosina 2024–2030. Vuosittain valtuuksien ja määrärahojen lisäys olisi noin 260 miljoonaa euroa edellisvuoden tasoon nähden. Professoriliiton mukaan panostus tutkimukseen ja innovaatioihin tarjoaa avaimet tulevaan kasvuun ja yhteiskunnan uudistumiseen. Vahva TKI-toiminta on avainasemassa kestävän ja palautumiskykyisen yhteiskunnan…