Professoriliiton hallitusohjelmatavoitteiden 2027–2031 taustapaperi

Vastuu tieteestä ja osaajista: Tiedeperusteinen hyvinvointi ja kasvu

Taustaa

Hyvinvointi ja talouskasvu edellyttävät pitkäjänteistä toimintaa

Hyvinvointi ja talouskasvu syntyvät uusista avauksista ja uudesta toiminnasta, mutta innovaatiot ja rakennemuutokset vaikuttavat viiveellä. Kasvu vaatii siis kärsivällisyyttä ja pitkäjänteistä politiikkaa – nopeita ratkaisuja ei ole. (Laboren asiantuntijalausunto, 2025.)

Merkittävimmät tuottavuusvaikutukset rakentuvat korkeakouluissa tapahtuvan perustutkimuksen päälle (Akcigit, Hanley ja Serrano-Velarde, 2021). Pitkäjänteistä perustutkimusta tuetaan parhaiten yliopistosektorin perusrahoituksella. Lyhytjänteisellä rahoituksella ei välttämättä onnistuta muuttamaan tutkimuksen suuntaa (Myers, 2020).

Kasvuriihi-hankkeen loppuraportissa todetaan, että korkeakouluissa tehtävä uutta luova tutkimus rakentaa pohjaa sekä korkealaatuiselle opetukselle että innovatiivisten yritysten kanssa tehtävälle pitkäjänteiselle ja kunnianhimoiselle T&K-yhteistyölle. Raportissa korostetaan, että korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta pitää vahvistaa. (Kasvuriihi-hankkeen loppuraportti, 2025.)

Raportin mukaan Suomi on jäänyt jälkeen korkeakoulusektorilla tehdyn tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrässä verrattaessa Ruotsiin ja Tanskaan, vaikka otetaan huomioon sektoritutkimuslaitosten T&K-toiminta.

Kilpaillun tutkimusrahoituksen rinnalle tarvitaan pitkäjänteistä ja riippumatonta rahoitusta

Yliopistoissa rahoitetaan tutkimusta nykyisin pitkälti kilpaillulla rahoituksella, jota professorikunta ja muut tutkijat hakevat muun muassa Suomen Akatemialta, Business Finlandilta, säätiöiltä, Euroopan unionilta ja yrityksiltä.

Hakuprosessit vievät valtavasti työaikaa, joka on pois varsinaisesta tutkimuksesta, eivätkä kaikkein korkeatasoisimmatkaan hankkeet saa välttämättä rahoitusta. Esimerkiksi Suomen Akatemian arvioinneissa jopa täydet pisteet saaneita hankkeita jää rahoittamatta.

Yliopistoilla ei ole 2010-luvun säästöjen vuoksi liikkumatilaa tehdä uusia nopeita tutkimusavauksia. Siinä ajassa, kun professorit ja muut tutkijat joutuvat Suomessa hakemaan pirstaleista hankerahoitusta, mahdollisesti saavat sitä ja perustavat tutkimusryhmän, kilpailijamaissa asiaa on jo ehditty tutkia 2–3 vuotta.

Nykyisen projektikohtaisen ja vahvasti kilpaillun tutkimusrahoituksen rinnalle tarvitaan pitkäjänteistä ja riippumatonta tutkimusrahoitusta, jolla voidaan tehdä ensiluokkaista ja kunnianhimoista tutkimusta. Tämä mahdollistaa varhaiset läpimurtoinnovaatiot. Yliopistot ja tutkimuslaitokset tarvitsevat lisää perusrahoitusta, jotta ne voivat lisätä yhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Myös kansainväliset tutkimushankkeet edellyttävät perusrahoitusta, sillä esimerkiksi EU-rahoituksen saamisen ehtona on kansallinen vastinraha.

Yliopistojen rahoitusmalli ohjaa pelaamaan varman päälle

Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa tällä hetkellä yliopistojen toimintaa hyvin yksityiskohtaisesti yliopistojen rahoitusmallilla. Nykyinen malli vaikeuttaa kunnianhimoista tutkimusta, tutkimusyhteistyötä ja yritysyhteistyötä sekä yleisesti yliopistojen toiminnan laadullista kehitystä ja vaikuttavuutta.

Rahoitusmalli ajaa suomalaiset yliopistot tavoittelemaan samoja asioita ja pelaamaan varman päälle sen sijaan, että ne voisivat uudistua ja tehdä rohkeita avauksia. Malli ei kannusta tekemään riittävästi yhteistyötä yliopiston sisällä eikä niiden välillä.

Yliopistojen rahoitusmallissa pitäisikin siirtyä tutkintojen ja julkaisujen määrien mittaamisesta yliopistojen toiminnan laadulliseen kokonaisarviointiin. Laadullista kokonaisarviointia on suositeltu esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamassa kansainvälisen paneelin selvityksessä (Evaluation of the governance and funding practices used by the Ministry of Education and Culture for steering Finnish Higher Education Institutions, 2023).

Professorien tutkimuskaudet mahdollistavat osaltaan uusien kansainvälisten yhteistyöverkostojen luomisen ja yhteisten rahoitushankkeiden valmistelun. Professorit ideoivat tutkimusprojekteja, toimivat tutkimusryhmien johtajina ja vastaavat tutkimusrahoituksen hankkimisesta tutkimusryhmälleen sekä tutkivat itsenäisesti. Jotta professori voi keskittyä työnkuvansa kannalta olennaiseen työtehtävään, hänellä pitää olla mahdollisuus tutkimuskauteen. Tällöin professori on vapautettu opetuksesta ja hallinnollisista tehtävistä. Tutkimuskaudet edistävät myös yliopistojen uudistumista. Ne tuleekin sisällyttää osaksi laadullista kokonaisarviointia.

Rahoitusmallia kehittämällä voidaan kannustaa yliopistoja uudistumaan, tekemään rohkeita avauksia ja lisäämään sektorien välistä yhteistyötä.

Tavoite

Vahvistetaan tieteen ja tutkimuksen toimintaedellytyksiä

• Uudistetaan yliopistojen rahoitusmalli siten, että se mahdollistaa yliopistojen pitkäjänteisen perusrahoituksen ja kunnianhimoisen tutkimuksen. Siirrytään rahoitusmallissa tutkintojen ja julkaisujen määrien mittaamisesta toiminnan laadulliseen kokonaisarviointiin, jossa yliopistojen toimintaa tarkastellaan suhteessa niiden perustehtäviin. Sisällytetään professorien tutkimuskaudet osaksi tätä arviointia.
• Suunnataan T&K-rahoituslaissa mainittuja resursseja parlamentaarisen sopimuksen mukaisesti suoraan yliopistojen ja valtion tutkimuslaitosten perusrahoitukseen.
• Varmistetaan rahoitusta kaikille kilpaillun tutkimusrahoituksen tieteellisissä arvioinneissa menestyneille tutkimushakemuksille.

Taustaa

NATO-maat nostavat puolustusmenojen osuuden viiteen prosenttiin BKT:stä

Suomen kokonaisturvallisuus ja varautuminen erilaisiin turvallisuusuhkiin on noussut yhteiskunnassa aiempaa keskeisempään rooliin.

NATO-maat sopivat huippukokouksessaan kesäkuussa 2025, että puolustusmenot nostetaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Jäsenmaat sitoutuvat nostamaan varsinaiset sotilasmenot 3,5 prosenttiin BKT:stä. Lisäksi 1,5 prosenttia on tarkoitus käyttää puolustukseen liittyviin menoihin, kuten infrastruktuuriin ja kyberturvallisuuteen.

Yhteiskunnan ydintoimintojen turvaaminen ja varautuminen uudenlaisiin digitaalisiin uhkiin edellyttää jatkuvaa tutkimusta ja tutkimusresursseista huolehtimista.

Tavoite

Hyödynnetään tutkittua tietoa kansallisen kokonaisturvallisuuden parantamiseksi

• Kohdennetaan osa puolustusmenoista yliopistoissa, Maanpuolustuskorkeakoulussa ja valtion tutkimuslaitoksissa tehtävään kansalliseen kokonaisturvallisuuteen liittyvään tutkimukseen.

Taustaa

Tieteen tekeminen edellyttää kannustavaa ja ennustettavaa toimintaympäristöä

Sivistysteoreettisessa tutkimuksessa on osoitettu, että sivistys on tärkeää demokratialle (Moilanen, Kaarttinen ja Taneli, 2021). Yliopistolakiin on kirjattu, että yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä.

Tieteen tekeminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii vakaan, kannustavan ja ennustettavan toimintaympäristön. OECD:n maa-arvioinnissa vuonna 2017 esitettiin toivomus, että Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka olisi pitkäjänteisempää. Arvioinnin mukaan on tärkeää, että Suomessa luodaan entistä integroidumpi ja kokonaisvaltaisempi näkemys tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikasta. (Suomen innovaatiopolitiikan OECD-arviointi, 2017.)

Tiedepolitiikkaa pitää siis valmistella huolellisesti, jotta tiede voi mahdollistaa teknologisia läpimurtoja ja yhteiskunnallisia innovaatioita sekä korkeaa elämänlaatua. Valtioneuvosto tarvitsee päätöksentekonsa pohjaksi uusinta tutkimustietoa sekä ajantasaisen ja perustellun näkemyksen.

Tavoite

Perustetaan tiedepoliittisen neuvonantajan tehtävä

• Perustetaan tiedepoliittisen neuvonantajan tehtävä valtioneuvoston kanslian alaisuuteen. Neuvonantaja on professori, joka valitaan pääministerin tueksi vaalikaudeksi. Neuvonantajalla on läsnä- ja puheoikeus muun muassa tutkimus- ja innovaationeuvoston, Suomen Akatemian ja Business Finlandin päättävissä kokouksissa.

Vastuu osaajista ja tieteestä: Osaajien laadukas koulutus

Taustaa

Rahoituksen laskusta huolimatta yliopistot ovat tehostaneet toimintaansa huomattavasti

Yliopistojen perusrahoituksella rahoitetaan suurelta osin opetusta ja hallintoa. Yliopistojen reaalinen rahoitus on huomattavasti matalammalla tasolla kuin 10 vuotta sitten, ja opiskelijakohtainen rahoitus on 20–30 prosenttia alempana kuin Ruotsissa, Tanskassa tai Norjassa.

Vuonna 2012 yliopistoindeksi puolitettiin ja vuosina 2016–2019 jäädytettiin kokonaan. Tämä johti siihen, että yliopistojen rahoitus on jäänyt pysyvästi jälkeen tasosta, jolla se oli ennen indeksileikkauksia. Indeksijäädytysten ja muiden leikkausten vuoksi yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen ostovoima oli vuonna 2024 arviolta noin 250 miljoonaa euroa alemmalla tasolla kuin vuonna 2011.

Rahoituksen laskusta huolimatta yliopistot ovat samalla aikavälillä kyenneet kasvamaan ja tehostamaan toimintaansa huomattavasti. Vuodesta 2010 vuoteen 2024 valtion perusrahoitus yliopistoille on laskenut kokonaisuudessaan 6 prosenttia samalla, kun kandi-, maisteri- ja tohtoritutkintojen määrä on noussut 22 prosenttia.

Tohtoreiden osuus kaikkien sektoreiden T&K-työntekijöistä oli syksyllä 2025 noin 20 prosenttia. Suomalaisissa yrityksissä T&K-henkilöstön koulutustaso on matalampi kuin Suomen verrokkimaissa, ja tuottavuuden kehitys on heikompaa. Laadukkaan tutkijakoulutuksen toteuttaminen edellyttää organisaatiolta laajaa tutkimusyhteistyöpohjaa, tasokkaita infrastruktuureita ja kansainvälisyyttä. (Unifi: Yliopistot kouluttavat tohtoreita laajasti yhteiskunnan tarpeisiin, 2025.)

Opetuksen laatu kärsii liiallisesta tehostamisesta. Kasvavat opiskelijamäärät tarkoittavat käytännössä massakursseja, vähäistä vuorovaikutusta opiskelijoiden ja professorikunnan välillä sekä ehtyvää tukea opinnäytetyön tekemiseen.

Korkeakoulutettujen määrän nostaminen lähivuosina ilman vastaavaa lisärahoitusta heikentää tutkimusedellytyksiä. Resurssien huvetessa tutkimuksen ajantasaisuus kärsii, mistä seuraa osaamistavoitteiden tosiasiallinen aleneminen ja osaamistason lasku.

Yliopistoilla on sivistystehtävä

Yliopistolakiin on kirjattu, että yliopistojen tehtävänä on muun muassa antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.

Yliopiston roolina on edistää sivistystä, eikä se aina tarkoita vain ja ainoastaan yhteiskunnan tarvelähtöisenä osaamiskoneena toimimista. Yliopistojen rooliin kuuluu kriittisyys ja tiedon tuottaminen, jotta yhteiskunnan muuttuessa tarjottava osaaminen vastaa tarpeisiin. (Tapio Koivu: Koulutuksen laatu ratkaisee menestyksemme ja hyvinvointimme, 2022.)

Tavoite

Turvataan opetuksen laatu vahvistamalla yliopistojen perusrahoitusta

• Turvataan opetuksen laatu vahvistamalla yliopistojen perusrahoitusta. Jatketaan yliopistojen tohtoripilotin ja valtion tutkimislaitosten post doc -ohjelman rahoitusta, ja kohdistetaan sitä myös yhteiskuntatieteellisille ja humanistisille aloille. Perustetaan yliopistoihin tutkimuslaitosten mallin mukainen post doc -ohjelma.

Taustaa

Suurin osa keksintöilmoituksista, patenteista ja tieteellisistä julkaisuista syntyy yliopistoissa

Toimiva korkeakoulujärjestelmä mahdollistaa sen, että opiskelija voi löytää omiin tarpeisiinsa ja tavoitteisiinsa parhaiten soveltuvan koulutuksen lähtökohdistaan riippumatta ja että yhteiskunta saa käyttöönsä parhaat osaajat eri tehtäviin.

Suomen korkeakoulujen tuottamista vertaisarvioidusta tieteellisistä artikkeleista 97 prosenttia syntyy yliopistoissa. Korkeakoulujen T&K-henkilöstöstä 93 prosenttia työskentelee yliopistoissa, joissa tutkijakoulutusta ohjaavat tieteellisen koulutuksen ammattilaiset. (Unifi: Yliopistot kouluttavat tohtoreita laajasti yhteiskunnan eri tarpeisiin, 2025.)

Yliopistojen tutkijat tekivät 2 620 keksintöilmoitusta vuosina 2020–2025 ja ammattikorkeakoulujen 127. Yliopistojen tutkijoille myönnettiin 380 patenttia vuosina 2020–2025, ammattikorkeakoulujen tutkijoille 13.

Lähde: Opetushallituksen tilastopalvelu Vipunen, korkeakoulutus ja t&k-toiminta: yliopistot sekä ammattikorkeakoulut

Tieteellisten julkaisujen määrä yliopistoissa vuosina 2020–2023 oli noin 35 500. Ammattikorkeakouluissa vastaava määrä oli noin 800.

Lähde: Opetushallituksen tilastopalvelu Vipunen, korkeakoulutus ja t&k-toiminta, bibliometriikka

Duaalimalliin perustuva työnjako mahdollistaa sen, että korkeakoulujärjestelmä toimii tehokkaasti ja kykenee vastaamaan yhteiskunnan asettamiin moninaisiin haasteisiin. Duaalimallissa yliopistot erikoistuvat omiin tehtäviinsä ja ammattikorkeakoulut omiinsa. Autonomiset yliopistot voivat kehittää toimintaansa itsenäisesti omista lähtökohdistaan, lainsäädännön rajoissa.

Toimiva korkeakoulujärjestelmä mahdollistaa sen, että erilaiset oppijat voivat löytää itselleen parhaiten soveltuvan koulutuksen lähtökohdistaan riippumatta ja että yhteiskunta saa käyttöönsä parhaat osaajat eri tehtäviin.

Tavoite

Kehitetään yliopistoja ja ammattikorkeakouluja nykylainsäädännön pohjalta

• Kehitetään yliopistoja ja ammattikorkeakouluja nykylainsäädännön pohjalta. Tieteellinen tutkimus sekä tieteellinen ja taiteellinen tutkijakoulutus kuuluvat yliopistoihin. Professorinimikkeet kuuluvat yliopistoihin ja valtion tutkimuslaitoksiin.

Taustaa

Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus ei toteudu ilman tekijänoikeuksia

Tekijänoikeus kuuluu tekijälle. Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus ei toteudu ilman tekijänoikeuksia. Tieteen vapauteen kuuluu tieteenharjoittajan oikeus valita tutkimusaiheensa, tutkimusmenetelmänsä ja julkaisukanavansa. Myös taiteessa vallitsee ilmaisun ja menetelmien vapaus. Opetuksen vapaus sisältää muun muassa opettajan oikeuden opettaa haluamallaan tavalla niin sisällöllisesti kuin menetelmällisesti.

Tekijänoikeuksien oivaltavalla käytöllä parannetaan teosten, aineistojen ja oppimateriaalien avointa saatavuutta ja etenkin kaupallista hyödyntämistä. Tekijänoikeudet turvaavat myös sananvapautta.

Tekijänoikeudellinen suoja ei estä muitakin käyttämästä teosta opetuksessa ja tutkimuksessa, kunhan laissa määritellyt edellytykset täyttyvät.

Yliopistojen opetus perustuu tutkimukseen, ja tutkimuksen tason noustessa myös koulutuksen taso kohoaa. Tutkijoiden tekijänoikeudet varmistavat korkeatasoiset opetusaineistot, mahdollistavat innovaatiot ja tukevat osaltaan Suomen kilpailukykyä.

Tavoite

Varmistetaan tutkijoiden tekijänoikeudet

• Varmistetaan jatkossakin lainsäädännössä professorikunnan ja muiden tutkijoiden oikeudet tutkimustensa tuloksiin, aineistoihin, teoksiin ja luovaan työhön. Mahdollistetaan, että tutkijat voivat hyödyntää immateriaalioikeuksiaan kaupallisesti.