Koulutuksen rahoituksesta huolehdittava myös taloudellisesti vaikeina aikoina
Pääministeri Petteri Orpon hallitus kokoontuu valtion taloutta suuntaavaan kehysriiheensä 15.–16. huhtikuuta. Hallituksen tavoitteena on päättää kehysriihessä noin kolmen miljardin euron uusista sopeutustoimista. Koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksesta on huolehdittava myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Rahoitus mahdollistaa osaamistason nousun ja laadukkaan tutkimuksen sekä vahvistaa kasvua ja uskoa tulevaisuuteen.
Valtionvarainministeriön ehdotuksissa julkisen talouden kehyksiksi 2025–2028 positiivista on sitoutuminen T&K-rahoituksen lisäämiseen ja TKI-toiminnan intensiteetin kasvattamiseen kohti neljää prosenttia BKT:sta 2030 mennessä. Sitoutuminen T&K-rahoituksen kasvattamiseen on Suomen kasvun tie. Panostusten tulee kohdentua sekä TKI-osaajien määrän kasvattamiseen että tutkimusympäristöjen kehittämiseen ja sektoreiden välisen yhteistyön tiivistämiseen.
VM:n kehysehdotukseen sisältyy hallitusohjelman mukaiset noin 250 milj. euron leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuoteen 2028 mennessä. Tähän sisältyy leikkauksia myös koulutukseen. Kaavaillut leikkaukset eivät ole linjassa osaamistason noston kanssa: korkeakoulujen aloituspaikkoja ei voida lisätä eikä korkeakoulutettujen määrää kasvattaa puoleen ikäluokista 2030 mennessä ilman asianmukaisia resursseja. Haluamme korostaa, että jo tehdyillä päätöksillä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintokohtainen rahoitus laskee hallituskauden aikana. Tämä heikentää pitkäaikaista kasvua.
Vetoamme erityisesti, että korkeakoulujen rahoitukseen ei tule kohdistaa indeksien jäädytyksiä. Hallituksen lupaamasta koulutuksen erityissuojelusta on pidettävä kiinni.
Kaikilla koulutuksen tasoilla rahoituksen leikkaamisella olisi pitkäaikaiset kasvua heikentävät vaikutukset. Koulutuksen ja osaamisen näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää huolehtia koko koulutusketjusta. Jos leikkauksia tehtäisiin esimerkiksi toiselle asteelle, olisi sillä heikentäviä vaikutuksia opiskelijoiden osaamistasoon ja nuorten hyvinvointiin, jotka näkyvät myös korkea-asteella lisääntyneenä kuormituksen ja tuen tarpeena. Korkeakouluopiskelijoiden kokema kuormitus ja hyvinvoinnin haasteet heijastuvat koko korkeakouluyhteisöön. Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan korkeakouluihin moniammatillista tukea. Opiskelijoiden toimeentulosta ei tule enää leikata.
Julkisen talouden säästöpaineista huolimatta tavoitteena tulee olla vahva sitoutuminen ja tarvittavat resurssit kohti koulutusasteen nostoa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Koulutustason noston toteuttamiseksi on laadittava pitkän aikavälin suunnitelma. Etenkin vaikeina hetkinä on katsottava tulevaisuuteen. Suomen tulevaisuus – talouden kasvu, kilpailukyky ja hyvinvointi perustuvat korkeaan osaamiseen.
Allekirjoittajat:
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Professoriliitto ry
Sivistysala ry
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
Tieteentekijät ry
Suomen Opiskelijakuntien liitto SAMOK ry
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry
