EUROSTUDENT VII -opiskelijatutkimus: Korkeakouluopiskelijoista yli 70 prosenttia suhtautuu tulevaisuuteensa myönteisesti

30.9.2020

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote

EUROSTUDENT VII -tutkimuksella selvitettiin korkeakouluopiskelijoiden elinoloja, opiskelua, liikkuvuutta, sosiaalista taustaa ja toimeentuloa. Keväällä 2019 toteutettuun kyselyyn vastasi yli 7 000 korkeakouluopiskelijaa. Suomen kansalliset tulokset julkaistiin keskiviikkona 30. syyskuuta.

Tutkimuksesta välittyy opiskelijoiden myönteinen suhtautuminen tulevaisuuteen: yli 70 prosenttia opiskelijoista suhtautuu tulevaisuutensa vähintäänkin hyvin myönteisesti. Lisäksi 84 prosenttia pitää hyvin todennäköisenä työllistyvänsä koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

Usko omaan työllistymiseen vaihtelee aloittain

Rekisteriaineistot osoittavat, että korkeakoulututkinnon suorittaneista lähes 90 prosenttia on työllistynyt vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen. EUROSTUDENT VII -opiskelijatutkimuksen mukaan usko valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen on yhteydessä moniin tekijöihin.

Keskeistä on koulutusalan alakohtainen työmarkkinatilanne, opintoja edeltävän ja opintojen aikaisen työssäkäynnin laatu ja työkokemuksen määrä. Tutkimuksessa nousi esiin, että aiemmin hankitun työkokemuksen merkitys ei ole sama eri aloilla.

Opiskelijoiden mielestä toisilla aloilla tutkinto itsessään varmistaa omalle alalle työllistymistä, kun taas toisilla työllistymisen lisäedellytyksenä pidetään työkokemusta. Esimerkiksi humanistisilla ja taidealoilla sekä tekniikan aloilla työkokemuksen merkitys työllisyysuskoon on suuri, kun taas terveys- ja hyvinvointialoilla työkokemuksella ei ollut juurikaan vaikutusta työllisyysuskoon. 

Korkeakoulutuksen saavutettavuutta pitää parantaa

Korkeakouluopiskelijoiden sukupuoli- ja ikäjakaumien sekä moninaisten elämäntilanteiden tarkastelun perusteella näyttää siltä, että korkeakoulutus on varsin hyvin eri lähtökohdista tulevien opiskelijoiden saavutettavissa. Samalla EUROSTUDENT VII -tutkimustulosten voidaan todeta vahvistavan aiempia havaintoja siitä, että korkeasti koulutettujen vanhempien lapset päätyvät huomattavasti muita useammin korkeakoulutuksen piiriin. Yliopisto-opiskelijoista 76 prosenttia on perheistä, joissa vähintään toinen vanhemmista on korkeasti koulutettu. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 57 prosenttia ilmoitti ainakin toisen vanhemmistaan olevan korkeasti koulutettu.

Valmennuskursseille osallistumisen suhteen tietopohja ei ole kattava, eikä tietoa saada rekistereistä. EUROSTUDENT VII -tutkimus kertoo, että valmennuskursseille osallistuminen on huomattavasti yleisempää yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Yliopisto-opiskelijoista miltei joka kolmas ilmoittaa osallistuneensa jossain vaiheessa elämäänsä valmennuskurssille, kun ammattikorkeakoulujen opiskelijoista samoin kertoo tehneensä hieman useampi kuin joka kymmenes.

Kummankin koulutussektorin sisällä valmennuskurssille osallistuneiden osuus on keskimäärin sitä suurempi, mitä paremmaksi opiskelija on arvioinut vanhempiensa taloudellisen toimeentulon suhteessa muihin perheisiin. Kuitenkin monilla aloilla, joiden opiskelupaikoista ei kilpailla, opiskelijoiden ilmoittamat valmennuskurssit liittyivät jonkin toisen alan pääsykokeisiin.

– Opiskelijatutkimuksen tiedot vahvistavat tarvetta parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta. Tutkimusaineistoa voidaan myös hyödyntää hallitusohjelmaan kirjatun korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman laatimisessa. Työ on nyt käynnistynyt selvityshenkilö Tapio Kosusen, professori Laura Kolben vetämän ohjausryhmän sekä tiedepaneelin toimesta, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kertoo.

Koulutusjärjestelmän hyvä maine vetää opiskelijoita Suomeen

Suomen ikärakenne ja väestöennuste edellyttävät sekä työperäisen että koulutusperäisen maahanmuuton merkittävää kasvattamista. Ennakoitavissa olevan osaajapulan myötä tavoitteena on, että entistä useampi ulkomainen tutkinto-opiskelija työllistyisi valmistumisensa jälkeen Suomeen. Tällä tutkimuskierroksella yhtenä teemana tarkasteltiin kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista Suomeen.

EUROSTUDENT VII -tutkimuksessa nousi esiin kolme keskeistä syytä sille, miksi korkeakouluopiskelijat hakeutuvat Suomeen. Niistä tärkeimpänä oli Suomen koulutusjärjestelmän hyvä maine maailmalla. Lähes puolet tutkimukseen osallistuneista kansainvälisistä opiskelijoista ilmoitti halunsa työskennellä Suomessa opintojen suorittamisen jälkeen. Kolmannes ilmoitti motiivikseen sen, että puoliso joko asuu tai on muuttamassa Suomeen.

Suomeen halutaan myös jäädä: puolet ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista suunnittelee jäävänsä Suomeen asumaan ainakin toistaiseksi. Peräti 40 prosenttia ei vielä tiedä suunnitelmistaan, joten erilaisilla integrointitoimenpiteillä ja työllistymisen tukemisella jo opintojen aikana voitaisiin parantaa heidän mahdollisuuksiaan jäädä Suomeen. Raportissa tarkasteltiin erityisryhmänä lukuvuosimaksuja maksavia opiskelijoita.

Korkea opiskelumotivaatio saa lähtemään vaihtoon

Opiskelija- ja harjoitteluvaihtoon lähtemisen hidasteena koetaan etenkin taloudelliset vaikeudet (63 prosenttia vastaajista vastasi, että taloudellinen tilanne vaikuttaa erittäin paljon tai vaikuttaa jonkun verran), erossa olo perheestä (52 prosenttia) ja vähäinen hyöty opinnoille (36 prosenttia). Korkea motivaatio ja kokemus ulkomailla opiskelun hyödyllisyydestä saavat opiskelijan kuitenkin lähtemään vaihtoon mahdollisista taloudellisista vaikeuksista huolimatta.

Kansallisen opiskelijatutkimuksen lisäksi tutkijoilta ja tutkimusryhmiltä tämän syksyn ja alkuvuoden aikana saatavat temaattiset tutkimusartikkelit ovat keskeinen ja tärkeä osa EUROSTUDENT-kokonaisuutta ja tukevat osaltaan yhteiskunnassa tapahtuvaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa. 

– Tiedämme jo paljon opiskelijoista, mutta EUROSTUDENT-tutkimuksen kautta hahmotamme kokonaiskuvan paremmin ja ymmärrämme olosuhteita, joista korkeakouluopiskelijan arki koostuu numeroiden takana, ministeri Saarikko toteaa.

EUROSTUDENT VII -opiskelijatutkimus 2019

Lisätietoja 

Opetusneuvos Kaisu Piiroinen, OKM, p. 0295 330 359, kaisu-maria.piiroinen@minedu.fi 
Yliaktuaari Juhani Saari, Tilastokeskus, p. 029 551 2680, juhani.e.saari@helsinki.fi