Tutkitulle tiedolle on tarvetta enemmän kuin koskaan – miksi tutkimuksen rahoitus vähenee?

28.11.2019

TIEDOTE

JULKAISTAVISSA PE 29.11.2019 KLO 10.00    

 

 

Tutkitulle tiedolle on tarvetta enemmän kuin koskaan – miksi tutkimuksen rahoitus vähenee?

 

”Sitoudumme tietopohjaisen politiikan tekoon”, luvataan hallituksen ohjelmassa. Uusimman Tiedebarometrin mukaan kansa uskoo vahvasti tieteeseen ja tiedeyhteisöön. Kansalliset sekä kansainväliset esimerkit osoittavat, että tutkitulle tiedolle on tarvetta enemmän kuin koskaan.

- Onkin hyvin ristiriitaista, että tutkitun tiedon pohjana olevan tutkimuksen rahoitus alenee eri tasoilla – niin kansallisesti kuin EU:n ohjelmissa, toteaa Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto.

Professoriliitto pitää erittäin tärkeänä, että yliopistoindeksi on luvattu pitää voimassa koko hallituskauden ja perusrahoituksen rahoitusta lisätään 40 miljoonalla eurolla. Nämä eivät kuitenkaan tuo paljoa helpotusta tutkimuksen puolelle.

Budjettiriihen lukujen valossa Suomen Akatemialle oli tulossa 45 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Tästä 25 miljoonaa oli väliaikaiseksi aiottua lippulaivarahoitusta. Hallituksen tekemän (21.11.) budjettitäydennyksen mukaan Akatemia on saamassa 10 miljoonaa takaisin, mutta silti tutkimusrahoitus vähenee aiemmasta. Professoriliitto pitää suuntaa vääränä.  

Business Finlandin rahoituspäätökset ovat viivästyneet ja merkittäviä hankkeita on jäänyt vaille rahoitusta viime hallituskaudella tehtyjen rahoitusleikkausten vuoksi. Business Finlandin kokonaisrahoituksen nostaminen valtion talousarviossa vuodelle 2020 on hyvä asia, mutta määrä ei ole riittävä.

EU:n tutkimusrahoituksen tilanteesta kuuluu huolestuttavia tietoja. EU:n puheenjohtajamaa Suomi on esittämässä EU:n budjettiin sellaisia leikkauksia, jotka toteutuessaan vähentäisivät merkittävästi tutkijoidemme mahdollisuuksia saada rahoitusta. Horizon European -ohjelman rahoitusta leikattaisiin mahdollisesti 12 miljardilla eurolla eli noin 15 prosentilla.

- Suomalaiset päättäjät ovat kehottaneet tutkijoita hakemaan lisää rahaa EU:n rahoitusinstrumenteista. Nyt sahataan tätä oksaa. Mitä vähemmän euroja on jaossa, sitä vähemmän tutkijamme saavat EU:n rahoitusta. Ja hyvin outoa on se, että tätä ajaa osaamista korostava EU:n puheenjohtajamaa Suomi.

Professoriliitto on vaikuttanut monilla tahoilla siihen, että EU:n tutkimusrahoituksen määrä tulee palauttaa edellisen parlamentin hyväksymälle, korotetulle tasolle. 

Rahoituksen lisäksi tutkimuksen tekeminen vaatii myös aikaa. Professoriliitto saa ylivoimaisesti eniten palautetta jäsenistöltään siitä, että professoreilla ei ole riittävästi aikaa tutkimuksen tekemiseen. Tehdyt ajankäyttötutkimukset ja liiton omat selvitykset osoittavat, että professorin vuosittainen kokonaistyöaika täyttyy opetustehtävillä, väitöskirjojen ohjauksilla sekä asiantuntija- ja hallintotehtävillä. Tämän lisäksi aikaa kuluu entistä enemmän ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen.

- Oikeus tutkimuskausiin on Professoriliiton neuvottelutavoitteiden kärjessä, puheenjohtaja Kivistö-Rahnasto linjaa.

Yliopistohenkilöstöä koskevat työehtosopimusneuvottelut alkavat tammikuun lopussa.

Professoriliiton valtuusto oli koolla perjantaina Helsingissä.

 

LISÄTIETOJA:

puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto, 045 657 5757;

toiminnanjohtaja Tarja Niemelä, 050 340 2725