Pohjoismainen demokratia edellyttää akateemisen vapauden turvaamista

Pohjoismaiset yliopistojen henkilöstöä edustavat ammattiliitot ovat hyväksyneet vuosittaisessa kokouksessaan yhteisen julkilausuman akateemisesta vapaudesta. Kööpenhaminassa pidettyyn kokoukseen osallistui yhteensä 30 edustajaa eri Pohjoismaista: Ruotsista Sveriges universitetslärare och forskare (SULF), Tanskasta DM, IDA ja DJØF, Suomesta Professoriliitto, Islannista Professorforbundet ja Universitetslærerforbundet sekä Norjasta Forskerforbundet.

Parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana pohjoismaisten yliopistojen tieteellinen henkilöstö on nähnyt, että akateemista vapautta ja yliopistojen itsemääräämisoikeutta on voimakkaasti pyritty rajoittamaan. Yliopistojen toimintaa yhdenmukaistetaan ja kontrolloidaan taloudellisten ja poliittisten erityisintressien ja lyhytjänteisen hyötynäkökulman pohjalta. Lyhyen aikavälin intressit luovat paineita yksittäisen työntekijän tutkimus- ja opetustyölle, joka edellyttää pitkän aikavälin investointeja. Lyhytjänteisyys uhkaa tutkimus-, opetus- ja sananvapautta.  

Vapaaseen ja laaja-alaiseen perustutkimukseen myönnettyjä määrärahoja on vähennetty, ja tutkimusta ja opetusta on entistä vaikeampaa saada integroitua. Eri puolilla Pohjoismaita on uudistettu korkeakoulutusta, muutettu koulutusten sisältöjä sekä lakkautettu ja yhdistetty koulutus- ja tutkimuslaitoksia. Ammattiliitot katsovat, että tällä on vaikutuksia tutkimukseen, opetukseen, henkilöstöön ja opiskelijoihin. Vastuussa olevien poliitikkojen on kannettava vastuunsa.

Tutkimuksen ja opetuksen vapaus on ehdoton edellytys nykyaikaisen demokraattisen yhteiskunnan kehitykselle. Tieteessä on välttämätöntä, että koulutus perustuu tutkimukseen ja että kumpaankin kuuluu innovatiivisuus, luovuus ja kriittisyys sekä kollegiaalisen vastuunottamisen ja yksittäisen tutkijan tutkimusvapauden kunnioittaminen. Institutionaalinen autonomia on valtavan poliittisen paineen alla, mikä kaventaa akateemista vapautta ja heikentää tutkimusta ja opetusta. Yliopistotason opetuksen ja tutkimuksen on oltava universaalia ja siirrettävä tietoa sukupolvelta toiselle, eivätkä ne saa joutua nykyisten lyhyen aikavälin poliittisten suhdanteiden armoille. Tiedeyhteisö kamppailee valeuutisia ja sellaisia yhteiskunnassa vaikuttavia ryhmiä vastaan, jotka eivät noudata demokratian pelisääntöjä ja joille faktat eivät enää ole ratkaisevia. Jos akateemista vapautta ei ole, vaarana on autoritääristen yhteisöjen muodostuminen ja polarisaation kasvu. Akateeminen vapaus korvautuu silloin tiukalla poliittisella kontrollilla ja sorrolla.

Liitot vaativat, että kaikkien Pohjoismaiden hallitukset noudattavat Unescon ja Bolognan prosessin suosituksia korkeakoulujen ja yliopistojen akateemisesta vapaudesta ja opetushenkilöstön asemasta. Suositusten mukaan yliopistojen on oltava paikkoja, joissa vallitsee ilmaisun-, ajattelun-, oppimis- ja tutkimusvapaus eli yleinen akateeminen vapaus. Akateemista vapautta ei voi erottaa institutionaalisesta autonomiasta eli opiskelijoiden ja henkilöstön oikeudesta osallistua korkeakoulujen ja yliopistojen hallintoon. Tämä edellyttää sitä, että opiskelijoiden ja henkilöstön edustajat ovat mukana yliopistojen hallinnossa.

Vaadimme, että Pohjoismaiden vastuupoliitikot keskustelevat ammattijärjestöjen kanssa ja löytävät yhdessä näiden kanssa sellaisen yliopistojen kehittämisen tavan, jolla ammatillinen ja koulutuksellinen vapaus ja laatu turvataan myös tulevaisuudessa. 

Pohjoismaisten yliopistojen henkilöstöä edustavien ammattiliittojen kokous pidettiin Kööpenhaminassa kesäkuussa 2022.