Pitkäjänteinen tiedepolitiikka on investointi hyvään tulevaisuuteen
10.3.2023
Tausta. Suomalainen sivistys ja hyvinvointi on rakentunut pitkälti tieteen ja tutkimuksen varaan. Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth: “Sata vuotta sitten olimme köyhä, maatalousvaltainen maa. Nyt olemme pitkälle digitalisoitunut hyvinvointiyhteiskunta. Mihin tämä perustuu? Tietenkin siihen, että osaamisemme on kehittynyt koko ajan.” Tiede kannattelee. Korkean osaamis- ja sivistystason yhteiskunta
Hyvät eväät. Palmroth on työssään ollut arvioimassa monien eri maiden yliopistoja ja tutkimusinfrastruktuureja. “Oman kokemukseni mukaan Suomen tieteen ja tutkimuksen laatu on loistavalla tasolla. Sitä arvostetaan muualla, mutta kotimaassa yllättävän vähän suhteessa muihin.” Haaste. Tutkijoiden aikaa menee tällä hetkellä paljon hallinnollisiin tehtäviin, ja rahoitus on poukkoilevaa. “Hankkeiden jatkuvan hakemisen vuoksi pää on käytännössä giljotiinissa joka vuosi:
Sijoitus tulevaisuuteen. Palmrothin mielestä Suomessa pitäisi ymmärtää nykyistä paremmin, että tiede ja sen tekijät – tutkimuslaitokset, yliopistot – ovat investointi. “Missä tahansa investointipäätöksessä pitää sietää, että osa investoinneista voi mennä hukkaan. Osa taas tuottaa, ja juuri ne vievät meitä eteenpäin.” Tiede vaatii pitkäjänteisyyttä ja tuottaa innovaatioita – suomalainen avaruusala on jo yhdellä mittarilla EU:n ykkönenHelsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth: “Tieteen aikaperspektiivit ovat pitkiä.
Käytännön esimerkkejä:
Suomesta avaruuteen. Välillä tieteen hyödyt tulevat esiin nopeasti, ja niillä on myös merkittävä taloudellinen vaikutus. Palmroth: “Avaruusalalla on käynnissä murros kalliista ja hitaasta tekemisestä edullisempaan ja nopeampaan. Suomi on tässä kehityksessä etulinjassa.”
“Suomalaisen avaruusalan nopea kasvu ja menestys perustuvat täysin tieteeseen.” Punnittuja päätöksiä. Palmroth: “Kaiken leikkauspuheen keskellä toivoisin, että uskallettaisiin myös rohkeasti visioida ja ymmärrettäisiin tutkimuksen yhteys investointeihin, innovaatioihin ja maan houkuttavuuteen. Ennustettava rahoitus ja pitkäjänteinen tiedepolitiikka pitävät meidät kilpailukykyisinä jatkossakin kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa.” Teksti: Aaro Kajaste, MustRead. Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Professoriliiton, Sivistan, Tieteentekijöiden, TSV:n ja Tulanetin kanssa. |