Suomen Akatemian roolia ehdotetaan laajennettavaksi

3.9.2013

Hyvin toimivalle Suomen Akatemialle ehdotetaan tehtäväkentän laajentamista

 
Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi on valmistunut. Arvioinnissa Akatemian katsotaan menestyneen tehtävässään rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta ja Akatemian rahoitusvälineiden sopivan suomalaisen tutkijayhteisön tarpeisiin. Arvioijat suosittelevat Akatemialle aktiivisempaa tiedepoliittista roolia.
 
Arvioinnin mukaan Suomen Akatemialta rahoitusta saaneet tutkijat pitävät Akatemian toimintaa pätevänä ja arvioitsijat katsovat Akatemian nauttivan tutkijayhteisön luottamusta. Tutkijoiden mukaan Akatemia kehittää omia prosessejaan ja ansaitsee kiitosta siitä, että sen aiheuttama hallinnollinen taakka tutkijoille on hyvin pieni.
 
Arvioijien antamissa suosituksissa katsotaan, että Akatemian roolia tulisi laajentaa strategisen tutkimuksen rahoitukseen. Akatemian tulisi ottaa myös aktiivisempi rooli suomalaisessa tiedepolitiikassa. Akatemian tulisi kirkastaa, mitä se pitää riskitutkimuksena, miksi sitä tulee rahoittaa ja millaisia prosesseja ja määrärahoja tätä tarkoitusta varten käytetään. Lisäksi Akatemian tulisi yhdessä OKM:n kanssa selvittää, onko niillä riittävä kyky hallita koordinaatiota suhteessa kansainväliseen, erityisesti eurooppalaiseen, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan.
 
- Kaikki tutkimuksen rahoittajat pyrkivät pitämään tutkimuksen dynaamisena. Suomen Akatemia tekee hyvää työtä tieteidenvälisen tutkimuksen saralla, jolla uudet tutkimusalat saavat alkunsa. Poikkitieteellisen ja riskitutkimuksen toimintatapoja olisi kuitenkin mahdollista yhä kehittää. Maailmalla tutkimusrahoittajat jaottelevat työtään perus- ja soveltavaan tutkimukseen, mutta pyrkivät myös löytämään ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, korostaa arviointiryhmän puheenjohtajana toiminut professori Erik Arnold.
 
Arvioitsijoiden mukaan Akatemian rahoituksen vaikuttavuuden lisäämiseksi sen hallitusta tulisi vahvistaa ja toimikuntien puheenjohtajien tulisi olla hallituksen puheoikeutettuja, mutta äänivallattomia jäseniä.
 
Arvioinnissa Akatemiaa kehotetaan muodostamaan kaksi strategiaa: Yksi määrittelisi selkeät tavoitteet, joihin Akatemia pyrkii ja vaikutukset, joita se tavoittelee tutkimuksessa ja yhteiskunnassa. Toinen olisi kansainvälistymisstrategia, joka tehtäisiin yhteistyössä OKM:n, TEM:n, Tekesin ja tarvittaessa muiden sektoriministeriöiden ja instituuttien kanssa. Sitä hyödynnettäisiin kansallisten päätöksentekijöiden neuvotteluissa eurooppalaisella tasolla ja muiden EU-maiden kanssa.
 
Arvioinnin mukaan Akatemialla tulisi olla suurempi neuvonantajan rooli tiedepolitiikassa. Jotkin toiminnot, kuten tieteen puolesta vaikuttaminen tai tiedeviestintä eivät kuitenkaan parhaiten sovi tiedettä rahoittavalle organisaatiolle. Opetus- ja kulttuuriministeriölle suositellaan itsenäisen tiedeakatemian kehittämistä tieteen merkityksen vahvistamiseksi päätöksenteossa. Ministeriötä kehotetaan myös harkitsemaan, voisiko se siirtää rahoitusta yliopistojen perusrahoituksesta Akatemialle kilpaillun tiederahoituksen määrän kasvattamiseksi.
 
- Arvioinnin suositukset antavat runsaan eväskorin Suomen Akatemian osaamispotentiaalin täysimääräiseen hyödyntämiseen niin nykyisten kuin mahdollisten uusien tehtävien hoitamisessa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä osana Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kokonaisuutta, toteaa OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää syksyllä 2013 ja keväällä 2014 tilaisuuksia, joissa työstetään jatkotoimenpiteitä arvioinnin tulosten pohjalta. Jatkotyö painottuu erityisesti Suomen Akatemian rooliin tki-järjestelmässä, tieteen kansainvälisyyden vahvistamiseen ja tieteeseen perustuvan päätöksenteon kehittämiseen Suomessa.
 
Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen rahoittaja, joka teki vuonna 2012 rahoituspäätöksiä noin 327 miljoonalla eurolla. Nyt valmistunut arviointi sai alkunsa 2010, kun Tutkimus- ja innovaationeuvosto suositti Suomen Akatemian arviointia. Arvioinnin suorittivat Technopolis Group Ltd ja ETLA. Arviointiryhmän puheenjohtajana toimi professori Erik Arnold. ETLAn edustajana oli tutkimuspäällikkö Terttu Luukkonen. Edellinen Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi on tehty 2004.
 
Linkki raporttiin: