Ajankohtaista
Professoriliiton mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskevalla monivuotisella suunnitelmalla on keskeinen merkitys sille, että Suomi saavuttaa tavoitteensa nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 jättää valtion valitsemat keinot pitkälti tämän suunnitelman varaan. Liitto korostaa, että suunnitelmassa tulisi edelleen parantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimus-…
Professoriliiton näkemyksen mukaan dosentti-nimikkeestä ei voida käyttää englanninkielistä käännöstä Associate Professor. Liiton näkemyksen mukaan tarkoituksenmukainen käännös on Title of Docent.
Professoriliitto on valinnut Vuoden Professoriksi 2023 konetekniikan professori Aki Mikkolan LUT-yliopistosta. Valinta julkistettiin liiton tilaisuudessa Tieteen päivillä torstaina 12.1.2023 Helsingissä. Vuoden Professorin palkintosumma on 20 000 euroa. ”Professori Aki Mikkola on erittäin ansioitunut suomalaisen insinööritieteen ja teknologiateollisuuden kehittäjä, joka on myös useasti palkittu taidostaan soveltaa menestyksekkäästi tutkimustietoa korkeimpaan opetukseen”, Professoriliiton puheenjohtaja Jukka Heikkilä korostaa. Professori…
Korkein oikeus on 10.1.2023 antamassaan tuomiossa (S2021/66) katsonut, että Helsingin yliopisto on voinut valita, irtisanooko se tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla lehtorin vakituisessa tehtävässä toimineen ja kasvien evoluutiobiologian tenure track -apulaisprofessorin määräaikaiseen tehtävään kutsutun vai vakituista kasviekologian professorin tehtävää hoitavan professorin. Korkein oikeus katsoi, että vakituisessa tehtävässä olevan lehtorin nimittäminen tenure track -apulaisprofessoriksi irtisanotun professorin työsuhteen…
Jari Stenvall tarkastelee selvityksessään, mikä merkitys yliopistojen hallintoa koskevilla johtosäännöillä on ollut professoreiden vaikutusmahdollisuuksiin johtamisen ja yliopistodemokratian näkökulmista. Selvitys perustuu professoreiden haastatteluihin eri yliopistoissa. Selvitys on jatko-osa Stenvallin johtosääntöselvitykselle, jossa käytiin läpi suomalaisten yliopistojen johtosäännöt ja tehtiin niistä kokonaisarvio.
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tarkoittaa valtion T&K-rahoituksen lisäämistä 1,8 miljardilla eurolla vuosina 2024–2030. Vuosittain valtuuksien ja määrärahojen lisäys olisi noin 260 miljoonaa euroa edellisvuoden tasoon nähden. Professoriliiton mukaan panostus tutkimukseen ja innovaatioihin tarjoaa avaimet tulevaan kasvuun ja yhteiskunnan uudistumiseen. Vahva TKI-toiminta on avainasemassa kestävän ja palautumiskykyisen yhteiskunnan…
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tarkoittaa valtion T&K-rahoituksen lisäämistä 1,8 miljardilla eurolla vuosina 2024–2030. Vuosittain valtuuksien ja määrärahojen lisäys olisi noin 260 miljoonaa euroa edellisvuoden tasoon nähden. Professoriliiton mukaan panostus tutkimukseen ja innovaatioihin tarjoaa avaimet tulevaan kasvuun ja yhteiskunnan uudistumiseen. Vahva TKI-toiminta on avainasemassa kestävän ja palautumiskykyisen yhteiskunnan…
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman; tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartan (TKI-tiekartta) sekä parlamentaarisen TKI-työryhmän mukaisesti. Vuoden 2023 talousarvioesityksessä huomioidaan julkisen talouden suunnitelman 2023–2026 yhteydessä päätetyt valtion lisäpanostukset T&K-kokonaisuuteen. Professoriliitto toteaa, että liiton huoli tieteellisen tutkimuksen asemasta, tutkimukseen perustuvan ylimmän opetuksen ja TKI-toiminnan resurssoinnista on kuultu.
Professoriliitto kannattaa ehdotettua muutosta yliopistosairaaloiden tehtävien selkeyttämisestä osana sote-uudistuksen toimeenpanoa. Liitto haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota sivuvirkoihin ja pätevyysvaatimuksiin sekä yliopiston asemaan hyvinvointialueen päätöksenteossa.
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman; tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartan (TKI-tiekartta) sekä parlamentaarisen TKI-työryhmän mukaisesti. Vuoden 2023 talousarvioesityksessä huomioidaan julkisen talouden suunnitelman 2023–2026 yhteydessä päätetyt valtion lisäpanostukset T&K-kokonaisuuteen. Professoriliitto toteaa, että liiton huoli tieteellisen tutkimuksen asemasta, tutkimukseen perustuvan ylimmän opetuksen ja TKI-toiminnan resurssoinnista on kuultu.
