Selvitys: Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden tiivis vuorovaikutus kasvavan talouden avainedellytys, rahoitus yrityksiltä yliopistoihin romahtanut

16.6.2021

Työ- ja elinkeinoministeriö 16.6.2021 9.29 
Tiedote
 

Innovaatiotoimintaa harjoittavat suomalaisyritykset ovat muihin maihin verrattuna suhteellisen yhteistyöalttiita ja verkottuneita. Yliopistoyhteistyötä tekevät yritykset harjoittivat selvästi enemmän t&k -toimintaa, olivat innovatiivisempia ja toimivat useammin kansainvälisillä markkinoilla verrattuna muihin yrityksiin.

Tämä ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön ja Tilastokeskuksen 16.6.2021 julkaistusta selvityksestä, jossa tarkastellaan elinkeinoelämän ja julkisten tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä uusimpiin tutkimustuloksiin ja tilastoaineistoihin perustuen. 

Elinkeinoministeri Mika Lintilä pitää tutkimuksen ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön tiivistämistä keskeisenä kehittämiskohteena, kun Suomen osaamisperustaista kilpailukykyä sekä kansainvälisesti kiinnostaviin innovaatioihin perustuvaa tuottavuutta pyritään parantamaan

-Yliopistot voisivat ottaa päätehtäviensä rinnalla oma-aloitteisesti isompaa roolia myös soveltavassa tutkimuksessa, kokeellisessa kehittämisessä ja myöhemmissä innovaatioprosessin vaiheissa. Tämä onnistuu jos yritysten ja yliopistojen strategiset, pitkäjänteiset kumppanuudet, ovat kunnossa, toteaa Lintilä. 

Romahdus yrityksiltä yliopistoille kanavoituneessa t&k -rahoituksessa

Huolta herättää yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön hiipuminen 2010-luvulla. Yrityksistä 11 prosenttia teki innovaatioyhteistyötä yliopistojen kanssa vuonna 2018. Tämä oli vähemmän kuin aiemmin. Yrityskoolla on huomattava vaikutus. Lähes puolet (46 prosenttia) suuryrityksistä yliopistoyhteistyötä, pienistä vain 7 prosenttia. 

Yritysten t&k-rahoituksen osuus yliopistojen tutkimusmenoista on laskenut jo pitkään. Kun 2000-luvun lopulla osuus liikkui 7–8 prosentin välillä, niin vuonna 2019 se oli alle 4 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että yrityksistä yliopistoille kanavoitunut t&k-rahoitus laski reaalisesti 46 prosenttia noin kymmenessä vuodessa.

Raportti tarjoaa keinoja yritysten ja yliopistojen yhteistyön tiivistämiseksi: tarvitaan uusia toimintamalleja, kannustimia ja tukirakenteita. Myös aineettomien oikeuksien osaamista tulisi vahvistaa ja kehittää toimivia sopimuskäytäntöjä. Uteliaisuustutkimuksen rinnalla rahoitusta tulisi suunnata monialaisiin, yhteiskunnallisia haasteita ratkaiseviin hankkeisiin. Yhteistyöpalveluille ja -ohjelmille tarvitaan aidosti lisävoimavaroja. 

-Hallituksen tavoite on nostaa Suomen t&k-menojen osuus neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Mikään yksittäinen politiikkatoimi tai rahoitusmuoto ei yksin riitä. Hallitus osoitti viime vuonna rahoitusta uuden kumppanuusmallin pilotointiin 230 miljoonaa euroa, mikä on vauhdittanut yhteistyötä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä”, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiopolitiikasta vastaava ylijohtaja Ilona Lundström

Lisätiedot: 
johtava asiantuntija Kai Husso, TEM, p. 0295 063 683
johtava asiantuntija Pirjo Kutinlahti, TEM, p. 0295 048 260. 
 

 

Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu | tem.fi | info@tem.fi