Kirjaudu

Blogikirjoitukset

Satu Miettinen.

Yliopistojen tutkimusohjelmat tarvitsevat parempia keinoja tukea tutkijaa ja tutkimusprosessia

Suomalaisten yliopistojen tutkimusohjelmat kertovat kilvan tavoittelevansa monialaista ja/tai -tieteistä, korkeatasoista ja kansainvälistä tutkimusta. Arvopohjastakin on vahva yksimielisyys. Usea yliopisto nojaa rohkeuteen, avoimuuteen ja vastuullisuuteen. Kestävyys, hyvinvointi ja terveys painopistealueina yhdistää useita yliopistoja. Painopistealueisiin tuovat variaatiota ohjelmissa mainitut maailmankaikkeuden mahdollisuudet, kulttuurinen muisti, pelillisyys ja muutama muu. Yksittäiset profiilialueet sijaitsevat sitten painopistealueiden sisällä, reunoilla tai ovat kokonaan...

Leena Kurkinen.

Kylmää kyytiä Tampereella – (opetustunti)katotkin lähdössä

JUKOn, JHL:n ja Pron yhteinen vuorokauden kestänyt lakko järjestettiin Tampereen yliopistossa keskiviikkona 7. toukokuuta. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa myös Professoriliiton jäseniä työehtosopimusneuvotteluissa. Kyseessä oli harvinainen tapaus, sillä edellisen kerran yliopistolaiset lakkoilivat seitsemän vuotta sitten Helsingin yliopistossa. Lakkotunnelmia keskustakampuksella. Miksi historiallinen lakkopäivä? Professorien ja muiden opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvien vastuut ja tehtävät ovat lisääntyneet: yliopistojen...

Aki Mikkola.

Älkää unohtako toisianne

Professorin työ on usein tasapainottelua ajan, tulosten ja näkyvyyden välillä. Kukin meistä pyrkii löytämään oman roolinsa tutkimuksen ja opetuksen kokonaisuudessa, tekemään työnsä hyvin ja vaikuttamaan tavalla, joka vie alaa eteenpäin. Matkan varrella helposti unohtuu, että olemme ennen kaikkea matkakumppaneita samalla tiellä. Hiljattain sain mahdollisuuden olla seuraamassa Samuli Putron konserttia, joka oli mieleenpainuva kokemus. Konsertin encore-kappaleena...

Markus Olin.

Osaamisen hinta

Kirjoitin Professoriblogiin osaamisen huoltovarmuudesta 28.3.2022 hetki sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tuolloin totesin oman organisaationi VTT:n syntyneen 16.1.1942 sota-ajan tarpeisiin. Näin kolme vuotta myöhemmin osaamisen huoltovarmuuden vaatimukset eritoten sota-ajan tarpeisiin ovat kasvaneet. Sotaan varaudutaan ja sitä pelätään. EU-alueella myös kyky itsenäiseen ei-sotilaallisen teolliseen tuotantoon monella alalla on alkanut kiinnostaa aiempaa enemmän. Tuotantoa on kuitenkin...

Tarja Niemelä.

Akateemista vapautta tulee vahvistaa

Tuoreen selvityksen mukaan akateeminen vapaus on heikentynyt paitsi maailmanlaajuisesti, myös meillä Suomessa. Selvityksessä käytetty akateemisen vapauden indeksi (Academic Freedom Index, AFI) arvioi akateemisen vapauden tasoa eri puolilla maailmaa muun muassa tutkimuksen ja vapauden indikaattorilla. AFI kattaa tällä hetkellä 179 maata ja aluetta, ja se tarjoaa kattavimman tietoaineiston akateemisesta vapaudesta. Suomessa tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen...

Jukka Pellinen.

Talouskasvun tutkimusperusteisuudesta, taloudellisista kannusteista ja oikeasta resurssoinnista

Keski-Suomen kauppakamari järjestää tällä viikolla Vaikuttajafoorumin, jonka aiheena on kilpailukyky. Viime vuosina monet työryhmät ja arvostetuimmat taloustieteilijämme ovat miettineet keinoja Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Aikaamme kuvaa yhteinen huoli keinojen löytämiseksi elintasomme ja suomalaisen elämäntavan ylläpitämiseen. Politiikkatoimilla on mahdollista vaikuttaa siihen, että meillä on riittävästi osaavaa työvoimaa ja tutkimusta, josta uudistuva liiketoiminta, kilpailukyky ja talouskasvu voivat kummuta....

Timo Aarrevaara.

Suomalaisten yliopistojen erikoisuus on professoreiden laaja opetustehtävä

Akateemisen profession työ ja sen muutos on kestoaiheena esillä keskusteluissa korkeakulutuksesta. Juuri nyt keskustelu ja työmarkkinapaineet kohdistuvat erityisesti muutokseen opetuksessa ja sen mittaamisessa, kuten sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa tuoreessa blogissaan toi esille. Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom on tuonut esille digitalisaation merkitystä opetuksen sisällölle ja tätä koskevan työajan seuraamiselle. Akateemisen profession tehtävissä toimivilla opetus, tutkimus...

Petri Lehenkari.

Mistä työehtosopimuksessa on oikeastaan kysymys?

JUKO neuvottelee parhaillaan professorien ja muiden yliopiston työntekijöiden tulevasta työehtosopimuksesta. Todellisuus rajautuu historiallisten saavutettujen etujen ja länsimaisen demokraattisen yhteiskunnan aatteellisen ja eettisen viitekehyksen sisälle. Raameja yritetään paukutella erityisesti työnantajan suunnasta: Äänitorvea näyttävät tällä kierroksella käyttävän rehtorit. Professori Jaana Hallamaa analysoi erinomaisesti tilannetta omassa blogissaan. Jatkan hieman professorikollegan pohdintaa porautuen syvemmälle ja kysyn, mistä oikeastaan puhutaan,...

Howy Jacobs.

Into darkness

It’s very hard to write about the current state of global science without getting sucked into the whirlpool of events in the United States that is perceived by most of our colleagues as nothing short of disastrous. However, so much has been written about it already. And by the time this blogpiece goes out some...

Jaana Hallamaa.

Kenen joukoissa seisot, kenen ääntä käytät?

Työehtosopimusneuvottelut tekevät näkyviksi yhteiskunnan perustavia eturistiriitoja. Työnantajapuolen tilannekuvaukset korostavat lähes poikkeuksetta, kuinka ajat ovat huonot, eikä jakovaraa ole. Työntekijäpuoli vaatii panoksensa tunnustamista palkankorotuksina ja työolojen parantamisena. Yhteistä osapuolten esityksille on vetoaminen meneillään olevaan muutokseen: muuttuvissa oloissa myös työehtoja sääteleviä sopimuskohtia on muutettava. Eturistiriitojen ilmaiseminen ja sovitteleminen kuuluvat poliittisen päätöksenteon arkeen. Perinteisillä teollisuuden aloilla on totuttu...

Jaa tämä sivu