OKM:n ehdotus valtion talousarvioon 2022

13.8.2021

Opetus- ja kulttuuriministeriö 
Tiedote
 

Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen hallinnonalalleen 7,3 miljardia euroa, mikä on 165 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiehdotus on valmisteltu keväällä, ja se tuli julkiseksi 13. elokuuta valtiovarainministeriön annettua oman ehdotuksensa valtion talousarvioksi. Hallituksen talousarvioesityksestä 2022 päätetään budjettiriihessä 7.-8. syyskuuta.

Hallituskaudella keskeisenä tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa osaamiseroja ja lisätä koulutuksellista tasa-arvoa. Lisäksi tavoitteena on lisätä luovien alojen työpaikkoja ja parantaa kulttuuripalvelujen saavutettavuutta. Tavoitteena on turvata lasten ja nuorten hyvinvointi, vähentää syrjäytymistä ja vahvistaa osallisuutta sekä lisätä liikunnallista aktiivisuutta. Ministeriön hallinnonalan tavoitteilla ja toimilla on keskeinen merkitys henkisen hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden edistämisessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioesityksessä varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön ehdotetaan 883 miljoonaa euroa, ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen 1 276 miljoonaa euroa ja korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen 3 399 miljoonaa euroa.

Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan ehdotetaan 60 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan 80 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon hallituksen tulevaisuusinvestointeihin liittyvä 30 miljoonan euron lisäys. Varhaiskasvatukseen sopivaa tuen mallia kehitetään ja tukeen on varattu 15 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta vuodesta 2022 lukien. Vapaassa sivistystyössä maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen ehdotetaan lisäystä viisi miljoonaa euroa vuosittain. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista perusopetuksessa ja toisella asteella jatketaan. Palveluihin kohdennettavaa rahoitusta ehdotetaan nostettavaksi 20 miljoonaan euroon vuonna 2022.

Toisen asteen koulutuksen valtionosuusrahoitusta esitetään lisättäväksi kustannustason nousua vastaavasti. Oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen toimeenpanoa jatketaan. Uudistukseen esitetään 65 miljoonaa euroa. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista jatketaan. Osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelmaan esitetään 10 miljoonaa euroa.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan. Opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen ehdotetaan osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja 70 miljoonan euron lisärahoitus. Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamista koskevaan kokeiluun ehdotetaan viisi miljoonaa euroa. Hoitajamitoituksen muutokseen vastaamiseksi uusien lähihoitajien koulutukseen esitetään 43 miljoonaa euroa.

Lukion uusien 1.8.2021 käyttöön otettujen opetussuunnitelmien toimeenpanon tukemista jatketaan. Lukiokoulutuksen laatukulttuuria vahvistetaan laatu- ja saavutettavuusohjelmalla. Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelma tukee hallituksen keskeisten koulutuspoliittisten uudistusten, kuten oppivelvollisuuden laajentamisen ja jatkuvan oppimisen uudistuksen toimeenpanoa.

Korkeakoulujen perusrahoitusta esitetään lisättäväksi kustannustason nousua vastaavasti. Yliopistoja pääomitetaan lisäksi valtion vastinrahaan oikeuttavan varainhankinnan perusteella 67 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja kansallisia tutkimusinfrastruktuureja sekä eri toimijoita ja aloja yhdistävää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Korkeakoulutetun työvoiman määrää kasvatetaan korkeakoulutuksen tarjontaa lisäämällä, läpäisyä parantamalla ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä. Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta edistetään.

Suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyvällä rahoituksella vahvistetaan tutkimuksen kansallisia ja paikallisia infrastruktuureja sekä tuetaan data-analyysiä ja laskentamenetelmiä hyödyntävää tutkimusta.

Koska rahapelitoiminnan tuottojen osalta ei ole tehty kompensaatiopäätöstä vuodesta 2024 eteenpäin, pienenee Suomen Akatemian valtuus tästä johtuvasta epävarmuudesta vuonna 2022 yhteensä 40 miljoonalla eurolla vuoteen 2021 verrattuna.

Suomen TKI-tavoitteen edistämiseksi hallitus on päättänyt perustaa parlamentaarisen työryhmän selvittämään keinoja, joilla sitoudutaan TKI-tavoitteen saavuttamiseksi vaadittavaan julkisen sektorin t&k-rahoituksen kasvuun vuosikymmenen loppuun asti.

Asiakirjallisen aineiston digitointiin osoitetaan Kansallisarkistolle 1,5 miljoonaa euroa vuosittain vuosina 2022-2023. Varastokirjaston Kuopiossa sijaitsevan toimitilan peruskorjaukseen on varauduttu siten, että vuokramenojen lisäys on vuositasolla vuodesta 2024 alkaen enintään 1,5 miljoonaa euroa.

Opintotukeen ehdotetaan 698 miljoonaa euroa, joka on 55 miljoona euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.  Lisäyksestä 33 miljoonaa euroa aiheutuu opintolainahyvityksen ja valtiontakausmenojen kasvusta, 13,5 miljoonaa euroa opintorahamenoista ja 9,1 miljoonaa euroa koulumatkatukioikeuden laajennuksesta osana maksuttoman toisen asteen uudistusta.  Määrärahojen mitoituksessa on huomioitu opintolainaehtojen joustavoittaminen koronasta johtuvista syistä 1.8.2021 lukien vuoden 2021 tai sen jälkeen valmistuvien opintolainansaajien asemaa turvaavasti. Opintotukijärjestelmän kehittämistä jatketaan siten, että järjestelmä edistää suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua ja opintoaikojen lyhenemistä.   Opintorahan määrät nousevat 1.8.2022 KEL-indeksin muutoksen perusteella noin yhdellä prosentilla.

Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytyksiä parannetaan

Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan varattavaksi 578 miljoonaa euroa, joka on noin kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Tavoitteena on saada taiteen ja kulttuurin tekeminen, tuotanto, kulutus ja käyttö palautumaan mahdollisimman hyvin koronaepidemian aiheuttamaa kriisiä edeltävälle tasolle.

Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan ja uudistukseen esitetään aiempien päätösten mukaisesti jo toteutettujen lisäysten lisäksi 8,5 miljoonan euron lisärahoitusta vuodesta 2022 lähtien. Luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääomittamiseen esitetään osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja 15 miljoonaa euroa. Arkkitehtuuri- ja designmuseon hankevalmisteluun, suunnitteluun sekä toiminnan valmisteluun ja käynnistämiseen esitetään 0,6 miljoonaa euroa. Taiteilija-apurahojen tasoa esitetään korotettavaksi hallitusohjelman mukaisesti siten, että niihin kohdistetaan 0,4 miljoonan euron lisärahoitus vuodesta 2022 alkaen aiemmin tehdyn 1,4 miljoonan euron korotuksen lisäksi. Näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseen ehdotetaan miljoona euroa.

Liikuntapolitiikan päämääränä on väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan lisääminen, eettisen kilpa- ja huippu-urheilun edistäminen, osallisuuden kasvattaminen sekä sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantaminen. Erityisesti liikkumattomuuden ja liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamiin yksilöllisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastataan toimeenpanemalla valtakunnallista Liikkuvat-ohjelmaa. Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan 141 miljoonaa euroa.

Nuorten osallisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä ja nuorisotoimialan kehittämistä jatketaan nuorisolain ja valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman 2020–2023 mukaisesti. Varmistetaan valtakunnallisen etsivän nuorisotyön yhteydenottopyyntöjärjestelmän jalkautuminen. Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 77 miljoonaa euroa, joka on viisi miljoona euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Lasten ja nuorten harrastustoimintaan kohdennetaan aiempien päätösten mukaisesti vuosittain 14,5 miljoonaa euroa. Tämä ns. Suomen malli tuo lisää harrastuksia lasten ja nuorten koulupäivän yhteyteen, ja tarkoituksena on, että harrastukset valitaan koulun oppilaiden toiveita noudattaen. Tämä edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Merkittävä osa valtion kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyön menoista rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoista. Rahapelitoiminnan tuoton alenemaa kompensoidaan opetus- ja kulttuuriministeriön sektorilla lisäämällä talousarviorahoitusta ja jatkamalla arpaisveron alennusta. Kompensaatio kattaa reilut 80 prosenttia Veikkauksen tuoton alenemasta ja tarkoittaa edunsaajien rahoitukseen noin 8 prosentin laskua.

Veikkauksen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta on yhteensä 359,3 miljoonaa euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan yhteensä 2,25 miljoonaa euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä yhteensä 361,6 miljoonaa euroa. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain mukaisesti. Tuottoarvioon sisältyy arpajaisveron alentamisen arvioitu vaikutus, 42,4 miljoonaa euroa. Lisäksi tuottoarvion alenemista kompensoidaan yhteensä 131,4 miljoonan euron lisäyksillä budjettimomenteille.

Hallitus on päättänyt perustaa työryhmän pohtimaan Veikkauksen ja Veikkauksen edunsaajien rahoituksen tulevaisuuta.

OKM:n ehdotus hallinnonalan talousarvioesitykseksi 2022

Lisätietoja:

  • kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, p. 0295 3 30182
  • ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö), p. 0295 3 30258
  • ylijohtaja Petri Lempinen (ammatillinen koulutus, lukiokoulutus), p. 0295 3 30180
  • ylijohtaja Atte Jääskeläinen (korkeakoulutus ja tiede), p. 0295 3 30309
  • ylijohtaja Riitta Kaivosoja (kulttuuri- ja taidepolitiikka, taiteen perusopetus), p. 0295 3 30129
  • ylijohtaja Esko Ranto (nuoriso- ja liikuntapolitiikka, opintotuki), p. 0295 3 30115
  • talousjohtaja Pasi Rentola (yleinen taloussuunnittelu), p. 0295 3 30211
  • neuvotteleva virkamies Timo Ertola (yleinen taloussuunnittelu), p. 0295 3 30083