Tiedebarometri 2022 – korona vahvisti luottamusta tieteeseen

Tieteen tiedotus ry 

Korona vahvisti suomalaisten luottamusta tieteeseen. Kaksi kolmasosaa Tiedebarometriin vastanneista arvioi luottamuksensa tieteeseen ja tutkijoihin lisääntyneen pandemian myötä. Myös luottamus terveysviranomaisiin vahvistui.

Tiedot ilmenevät Tieteen tiedotus ry:n teettämästä Tiedebarometri 2022 -kyselystä.

Tiedebarometri toi esiin myös asenteiden polarisaation, eli kaikki kansalaiset eivät jaa samaa luottamusta. Noin viidennes vastaajista arvioi koronan heikentäneen luottamusta tieteeseen ja tutkijoihin.

”Koronapandemia on nostanut esille myös heidät, jotka suhtautuvat tieteeseen epäluuloisesti”, sanoo viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.

Arviot suomalaisen tieteen ja teknologian tilasta saivat vastaajilta hyvin positiiviset arviot.

Näkemykset olivat jonkin verran myönteisempiä kuin edellisessä, vuoden 2019 kyselyssä. Teknologian tasoa piti hyvänä 88 prosenttia ja tieteen tasoa 85 prosenttia vastaajista.

Sen sijaan usko tieteen mahdollisuuksiin erilaisten ongelmien ratkaisijana oli jonkin verran hiipunut edelliseen kyselyyn verrattuna. Tämä koski lääketieteen roolia sairauksien voittamisessa, energiantuotannon ongelmien ratkaisussa ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä.

Tiederahoituksen lisääminen sai kannatusta

Tiedebarometri antoi vahvan viestin tiederahoituksen lisäämisen puolesta. Samoin selvä enemmistö tuki tutkimustiedon vahvempaa roolia poliittisessa päätöksenteossa. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tutkimus- ja kehitysinvestoinnit tulisi nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vajaa viidennes oli eri mieltä.

Lähes puolet vastaajista oli myös sitä mieltä, että tieteestä ja tuotekehityksestä ei pidä leikata, vaikka muita menoja jouduttaisiin lähivuosina karsimaan. Reilu kolmannes oli toista mieltä.

Tutkimus- ja kehitysmenojen nostamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta puolsivat vahvimmin kokoomuksen ja vihreiden kannattajat. Muita useammin tiederahoituksen leikkausten puolesta liputtivat taas perussuomalaisten ja keskustan kannattajat.

Rokoteasenteissa polarisaatiota

”Luottamus viranomaisten rokotetietoon ja rokotteiden turvallisuuteen on säilynyt lähes yhtä korkeana kuin 2019, mutta asenteet näyttävät samaan aikaan polarisoituneen”, Väliverronen sanoo. Tämä näkyy siinä, että epäilijöiden osuus on kasvanut ja kantansa jättää ilmaisematta entistä harvempi. Eniten nousi niiden osuus, joiden mielestä jokaisella on oikeus valita, ottaako rokotuksen itselleen tai lapselleen.

Vaihtoehtoisten hoitojen suosio on vähentynyt Tiedebarometrissä koko 2000-luvun ajan.

Nyt suunta näyttää kuitenkin kääntyneen, sillä usko niin kansanparantajiin, homeopatiaan kuin myös luontaislääkkeisiin nousi hieman edelliseen kyselyyn verrattuna.

Mika Aaltola luotetuin tutkija

Vastaajia pyydettiin nimeämään enintään kolme tutkijaa, joita he pitävät luotettavina. Ukrainan sota ja koronapandemia leimasivat listaa vahvasti, sillä puolet kärkikymmeniköstä oli tullut tutuksi nimenomaan viime aikojen kriisien kommentaattoreina. Ylivoimaisesti eniten mainintoja sai Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, joka ”syrjäytti” avaruustutkija Esko Valtaojan listalla kakkoseksi. Seuraavina tulivat koronakriisistä tutut kasvot THL:n Mika Salminen ja Hanna Nohynek.

Tiedebarometri on julkaistu vuodesta 2001 lähtien kolmen vuoden välein.

Vuonna 2022 kysely tehtiin verkkokyselynä Kantarin Gallup Forumissa 27.5.–11.6.2022. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 085 henkilöä. Vastaajat edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.

Tilastollisten päätelmien luotettavuuden parantamiseksi tutkimuksessa aineistoa on painotettu sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan vastaamaan paremmin perusjoukkoa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,0 prosenttiyksikköä.

Tiedebarometri 2022