Professori Juhani Hyvärinen jatkokaudelle liiton valtuuston varapuheenjohtajana

Professori Juhani Hyvärinen jatkaa Professoriliiton valtuuston varapuheenjohtajana vuodet 2021-2022. Hyvärinen toimii ydinvoimatekniikan professorina Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa. Hän on ollut liiton hallituksen varajäsen vuosina 2017-2018.

Valtuuston varapuheenjohtajana Juhani Hyvärinen tahtoo painottaa avarakatseisuuden ja vuorovaikutuksen merkitystä. Hän sanoo, että on keskeistä katsoa eteenpäin ja luoda uusia yhteyksiä ja yhteistyön muotoja.

- Meillä professoreilla on pitkä kokemus ja monipuolista osaamista. Meillä on myös ihanteita. Harvoin kukaan edes päätyy professoriksi ilman näkemyksiä ja ihanteita siitä, mihin suuntaan maailmaa tulisi viedä. Näistä syistä meitä kannattaa kuunnella niin yliopistojen johdossa kuin ministeriöissä, Hyvärinen sanoo.

Hän muistuttaa, että professorien keskinäinen liittoutuminen tarjoaa laumasuojaa ja isolla joukolla puhuminen mahdollistaa yhteisen asian edistämisen.

Hyvärinen sanoo huomanneensa, että yliopistojen hallinnot ovat yhä nopeampia liikkeissään ja myös ottavat mallia yritysmaailman toimintatavoista. Ketteryys päätöksenteossa onkin hyvästä, mutta lyhytjänteisyys taas on pahasta. Jotta professorit pystyvät keskittymään ydintehtäviinsä, korkeita ihanteita toetuttavaan tutkimukseen ja opetukseen, liiton on tärkeä pitää esillä professorien työrauhaan liittyviä kysymyksiä.

Hyvärinen kertoo, että hänen kotiyliopistossaan LUT:issa opetuksen laatuun ja määrään liittyvät kysymykset ovat puhuttaneet opetus- ja tutkimushenkilöstön keskuudessa viime aikoina. Nykyisen rahoitusmallin alleviivatessa määrää on syntynyt pelko siitä, että opetuksen laatu kärsii. Juhani Hyvärisen mukaan Professoriliiton onkin keskeistä jatkaa ponnistelua ennakoitavan ja oikeudenmukaisen rahoituksen edistämiseksi.

Liittoon kuuluminen on antanut Juhani Hyväriselle paljon myös henkilökohtaisella tasolla.

- Professoriliiton eri tilaisuuksissa ja kohtaamisissa olen saanut huomata suomalaisen yliopistokentän monimuotoisuuden. Hieman yksinkertaistaen meillä Suomessa yliopistot jakaantuvat kahteen: on niin sanotut sivistysyliopistot, joissa perinteinen akateeminen vapaus koetaan tärkeimmäksi arvoksi. Toisaalta meillä on tekniset ja kaupalliset alat, joita itse edustan ja joissa arvokkaaksi koetaan kyky hyödyttää yhteiskuntaa käytännössä, kuten tekemällä paljon yhteistyötä esimerkiksi liike-elämän ja teollisuuden kanssa, Hyvärinen toteaa.

- Itselleni on ollut todella arvokasta ja hyödyllistä nähdä yliopistojen ja tieteenalojen välisiä kulttuurieroja sekä tutustua ihmisiin, joiden taustat ja maailmankuva eroavat omistani paljonkin. Meillä on ollut kollegoiden kanssa monia vilkkaita ja hauskoja keskusteluja, hän päättää.