Tavoitteet seuraavan hallituksen ohjelmaan

30.9.2014

PROFESSORIT JA TIETEENTEKIJÄT

Yliopisto- ja tiedepoliittiset tavoitteet vuoden 2015 vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan


Tutkimus ja opetus tukevat ja luovat uutta kasvua ja Suomen menestystä. Niiden tulee olla maan seuraavan hallituksen ohjelman painopisteitä.


Yliopistoille ennustettava, pitkäjänteinen rahoitus

 

  • Yliopistoindeksin jatkuva leikkaaminen tulee lopettaa – on syytä palata noudattamaan yliopistolakia.
     
  • Perustutkimuksen osuutta tutkimuksen rahoituksessa on vahvistettava.
     
  • Julkisen rahoituksen kilpailtua osuutta ei saa enää kasvattaa suhteessa perusrahoitukseen.
     
  • Rahoitusta on suunnattava pitempikestoiseen tutkimukseen.
     
  • Opintoaikojen lyhentäminen ei onnistu, elleivät myös opiskelijat ota vastuuta omasta oppimisestaan.
     
  • Tieteelliseen tutkimustoimintaan tehtävien lahjoitusten verovähennysoikeuden yläraja on poistettava.
     
  • Verovapaan apurahan ylärajaa tulee nostaa.


Avoimuus ja vertailukelpoisuus
 

  • Yliopistojen toiminnan raportointiin liittyvistä keskeisistä tunnusluvuista olisi syytä säätää yliopistolaissa.



Henkilöstö tekee tuloksen
 

  • Tutkijaura koostuu liiaksi lyhyistä määräaikaisuuksista – yliopistoissa on panostettava ennustettavampiin tutkijanuriin.
     
  • Professorien tutkimuskaudet ovat edellytys tieteen korkealle tasolle.



Korkeakoulujen yhteistyö

 

  • Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään itsenäisinä duaalimallin pohjalta; tieteellinen tutkimus ja tutkijankoulutus kuuluvat vain yliopistoihin.
     
  • Rakenteellisesta kehittämisestä mahdollisesti vapautuvat voimavarat jätetään yliopistojen käyttöön.



Yliopistolain jatkoarviointi
 

  • Yliopistolain vaikutusten jatkoarviointi tulee tehdä viimeistään vuonna 2016. Tunnuslukujen tarkempi raportointi voidaan ottaa lakiin tässä yhteydessä.



PERUSTELUJA


Yliopistoille ennustettava, pitkäjänteinen rahoitus
 

  • Yliopistorahoituksen myönteinen kehitys on hidastunut 2000-luvulla.
     
  • Yliopistoindeksiä on leikattu ja puolitettu; tämä on luonut epävarmuutta ja näköalattomuutta.
     
  • Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin vuonna 2013 Tilastokeskuksen arvioin mukaan 3,49 % bruttokansantuotteesta. 4 %:n tavoite uhkaa jäädä yhä kauemmaksi – samaan aikaan muissa Pohjoismaissa on panostettu tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tilastokeskuksen arvion mukaan valtion t & k -rahoitus vähenee 42 miljoonaa euroa vuonna 2014.
     
  • Tutkimus- ja innovaationeuvoston mukaan kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus on jo 56 %. Vastaavasti perustutkimuksen rahoitusosuus on koko ajan pienentynyt.



Avoimuus ja vertailukelpoisuus
 

  • Yliopistojen ilmoittamat tunnusluvut eivät anna riittävää kokonaiskuvaa niiden toiminnasta. Tietojen vertailtavuus yliopistojen välillä on hankalaa. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt huomiota julkisrahoitteisen toiminnan tilivelvollisuuteen.


Henkilöstö tekee tuloksen
 

  • Useissa yliopistoissa käydyt yhteistoimintaneuvottelut ovat vaikeuttaneet henkilöstön keskittymistä ydintehtäviinsä. Epävarmuus on saanut aikaan myös sitä, että huippututkijat jättävät yliopistouran.
  • Aloituspaikkoja on lisätty ja lisätään edelleen – samaan aikaan henkilöstöä vähennetään eli opettajien ja opiskelijoiden lukumääräsuhde kehittyy entistä huonompaan suuntaan verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin.
     
  • Yliopistojen kansainvälisyyttä mitataan liiaksi fyysisenä liikkuvuutena maasta toiseen. Kansainvälisyys on tutkijoiden normaalia, jokapäiväistä kanssakäymistä verkossa, opetusyhteistyössä, konferensseissa jne.


Korkeakoulujen yhteistyö
 

  • Painopistealoista päättäminen kuuluu yliopistojen autonomiaan.
     
  • Ammattikorkeakoulujen tulee keskittyä alkuperäisen tehtävänsä mukaisesti palvelemaan alueellisia tarpeita sekä keskittyä soveltavaan tutkimukseen ja käytäntöä palvelevaan opetukseen (Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arvio).


Yliopistolain jatkoarviointi

  • Yliopistouudistuksen vaikutusten jatkoarviointi tulee tehdä viimeistään vuonna 2016, kuten sivistysvaliokunta on esittänyt. Henkilöstön äänen tulee näkyä arvioinnissa.