PROFESSORIT JA TIETEENTEKIJÄT
Yliopisto- ja tiedepoliittiset tavoitteet vuoden 2015 vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan
Tutkimus ja opetus tukevat ja luovat uutta kasvua ja Suomen menestystä. Niiden tulee olla maan seuraavan hallituksen ohjelman painopisteitä.
Yliopistoille ennustettava, pitkäjänteinen rahoitus
- Yliopistoindeksin jatkuva leikkaaminen tulee lopettaa – on syytä palata noudattamaan yliopistolakia.
- Perustutkimuksen osuutta tutkimuksen rahoituksessa on vahvistettava.
- Julkisen rahoituksen kilpailtua osuutta ei saa enää kasvattaa suhteessa perusrahoitukseen.
- Rahoitusta on suunnattava pitempikestoiseen tutkimukseen.
- Opintoaikojen lyhentäminen ei onnistu, elleivät myös opiskelijat ota vastuuta omasta oppimisestaan.
- Tieteelliseen tutkimustoimintaan tehtävien lahjoitusten verovähennysoikeuden yläraja on poistettava.
- Verovapaan apurahan ylärajaa tulee nostaa.
Avoimuus ja vertailukelpoisuus
- Yliopistojen toiminnan raportointiin liittyvistä keskeisistä tunnusluvuista olisi syytä säätää yliopistolaissa.
Henkilöstö tekee tuloksen
- Tutkijaura koostuu liiaksi lyhyistä määräaikaisuuksista – yliopistoissa on panostettava ennustettavampiin tutkijanuriin.
- Professorien tutkimuskaudet ovat edellytys tieteen korkealle tasolle.
Korkeakoulujen yhteistyö
- Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään itsenäisinä duaalimallin pohjalta; tieteellinen tutkimus ja tutkijankoulutus kuuluvat vain yliopistoihin.
- Rakenteellisesta kehittämisestä mahdollisesti vapautuvat voimavarat jätetään yliopistojen käyttöön.
Yliopistolain jatkoarviointi
- Yliopistolain vaikutusten jatkoarviointi tulee tehdä viimeistään vuonna 2016. Tunnuslukujen tarkempi raportointi voidaan ottaa lakiin tässä yhteydessä.
PERUSTELUJA
Yliopistoille ennustettava, pitkäjänteinen rahoitus
- Yliopistorahoituksen myönteinen kehitys on hidastunut 2000-luvulla.
- Yliopistoindeksiä on leikattu ja puolitettu; tämä on luonut epävarmuutta ja näköalattomuutta.
- Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin vuonna 2013 Tilastokeskuksen arvioin mukaan 3,49 % bruttokansantuotteesta. 4 %:n tavoite uhkaa jäädä yhä kauemmaksi – samaan aikaan muissa Pohjoismaissa on panostettu tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tilastokeskuksen arvion mukaan valtion t & k -rahoitus vähenee 42 miljoonaa euroa vuonna 2014.
- Tutkimus- ja innovaationeuvoston mukaan kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus on jo 56 %. Vastaavasti perustutkimuksen rahoitusosuus on koko ajan pienentynyt.
Avoimuus ja vertailukelpoisuus
- Yliopistojen ilmoittamat tunnusluvut eivät anna riittävää kokonaiskuvaa niiden toiminnasta. Tietojen vertailtavuus yliopistojen välillä on hankalaa. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt huomiota julkisrahoitteisen toiminnan tilivelvollisuuteen.
Henkilöstö tekee tuloksen
- Useissa yliopistoissa käydyt yhteistoimintaneuvottelut ovat vaikeuttaneet henkilöstön keskittymistä ydintehtäviinsä. Epävarmuus on saanut aikaan myös sitä, että huippututkijat jättävät yliopistouran.
- Aloituspaikkoja on lisätty ja lisätään edelleen – samaan aikaan henkilöstöä vähennetään eli opettajien ja opiskelijoiden lukumääräsuhde kehittyy entistä huonompaan suuntaan verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin.
- Yliopistojen kansainvälisyyttä mitataan liiaksi fyysisenä liikkuvuutena maasta toiseen. Kansainvälisyys on tutkijoiden normaalia, jokapäiväistä kanssakäymistä verkossa, opetusyhteistyössä, konferensseissa jne.
Korkeakoulujen yhteistyö
- Painopistealoista päättäminen kuuluu yliopistojen autonomiaan.
- Ammattikorkeakoulujen tulee keskittyä alkuperäisen tehtävänsä mukaisesti palvelemaan alueellisia tarpeita sekä keskittyä soveltavaan tutkimukseen ja käytäntöä palvelevaan opetukseen (Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arvio).
Yliopistolain jatkoarviointi
- Yliopistouudistuksen vaikutusten jatkoarviointi tulee tehdä viimeistään vuonna 2016, kuten sivistysvaliokunta on esittänyt. Henkilöstön äänen tulee näkyä arvioinnissa.
|
