Vieläkö saa puhua sivistysyliopistosta? Professoriliiton syysseminaarin aiheena sivistys

Professoriliiton perinteinen syysseminaari järjestettiin tänä vuonna 28.10.2016 Kansallismuseon auditoriossa. Seminaarin aiheena oli Sivistyksen näkijät ja tekijät. Puheenvuoroissa lähestyttiin sivistystä eri näkökulmista peilaten sekä mennyttä että tulevaa.

Professoriliiton puheenjohtaja, professori Kaarle Hämeri tarkensi seminaarin avauspuheenvuorossaan, ettei ole erikseen sivistysyliopistoja ja muita yliopistoja. Jokaisen yliopiston tärkein tehtävä on tarjota sivistystä, muistutti Hämeri.

Suomen kirjallisuuden professori Mari Hatavara Tampereen yliopistosta pohti puheenvuorossaan Mitä Rokka tekisi? kirjallisuudesta maailmojen mallina kirjallisuuden merkitystä sivistykselle. Kirjallisuus toimii kulttuurisena muistina, keskustelun välineenä ja maailman hahmottamisen muotona. Hatavara muistutti, että kirjallista sivistystä tarvitaan myös tunnistamaan ja muuttamaan tapojamme ymmärtää maailmaa ja toimia siinä sosiaalisesti.

Sosiologian professori Jani Erola Turun yliopistosta esitteli puheenvuorossaan korkeakoulutuksen ja sosiaalisen liikkuvuuden suhdetta. Tutkimustulosten mukaan perhetausta vaikuttaa eniten yliopistokoulutukseen osallistumiseen. Erola korosti, että tehokkain tapa lisätä sosiaalista liikkuvuutta on vaikuttaa koulutuksen periytyvyyden sosiaalisiin tekijöihin. Mahdollisuuksien tasa-arvoa Suomessa voidaan lisätä parantamalla yliopistokoulutuksen avoimuutta.

Digitaalisessa maailmassa sivistystä ei mitata numeroina

Tieteen, teknologian ja modernin yhteiskunnan tutkimuksen professori Karl-Erik Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta tarkasteli sivistyksen olemusta ja historiallista muutosta digitaalisessa maailmassa. Modernissa kompleksisessa vuorovaikutusten maailmassa tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti ja suhde tietoon muuttuu. Michelsen painotti, että nykymaailman monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa keskeisintä on hyvien kysymysten esittäminen.

Tanssipedagogiikan professori Eeva Anttila Taideyliopistosta käsitteli taidekasvatuksen merkitystä puheenvuorossaan Tasa-arvoinen ja monimuotoinen taidekasvatus sivistyksen tekijänä. Anttila kertoi Taideyliopiston koordinoimasta ArtsEqual –hankkeesta, jossa tutkitaan julkisia taidekasvatuspalveluita. Anttila pohti esityksessään, tekevätkö sivistystä Suomessa vain hyväosaiset ja hyväksymmekö sen, ettei kulttuurinen osallisuus toteudu kaikkien lasten kohdalla. Sivistys ei ole mitattavissa numeroin, eikä se tuota voittoa eikä välitöntä hyötyä, Anttila muistutti. Eeva Anttila on Professoriliiton palkitsema Vuoden professori 2016.

Sivistysyliopisto – nyt ja huomenna -paneelissa Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta, Tulevaisuuden tutkimuksen professori Markku Wilenius Turun yliopistosta ja Suomalaisen tiedeakatemian pääsihteeri, professori Pekka Aula keskustelivat sivistysyliopiston tilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Keskustelussa pohdittiin sivistystä, ihmiskäsitystä ja oppimista kiihtyvän informaatiotulvan aikana. Työskentely opiskelijoiden kanssa on yhä dialogisempaa, korosti Wilenius. Huiman teknologiakehityksen aikana on hyvä pitää pää kylmänä. Sivistys ei ole vain tietoa, se on ihmisenä olemisen keskeinen periaate, kiteytti Kolbe puheenvuorossaan. Aula toivoi uuden sivistyksen vastaiskua nykyisellä totuuden jälkeisellä ajalla. Mitä koulutetumpi ihminen on, sitä vaikeampaa häntä on johtaa harhaan.

Tilaisuuden juonsi Kirsi Heikel Yleisradiosta.

Twitterissä keskusteltiin aktiivisesti tunnisteella #sivistysnyt.

Lämmin kiitos kaikille osallistujille!

Seminaariesitykset ja paneelikeskustelu ovat nähtävillä liiton YouTube-kanavalla. Kunkin puhujan nimen kohdalla oleva linkki vie suoraan kyseisen henkilön esityksen videotallenteeseen.