Puolueilta vahva puolto t&k-rahoitukselle sekä perustutkimukselle

TIEDOTE 9.4.2018

Puolueilta vahva puolto t&k-rahoitukselle sekä perustutkimukselle

Puolueiden aktiivit haluavat nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen bruttokansantuoteosuuden 4 prosenttiin jo seuraavalla vaalikaudella. Tämä selviää Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton teettämästä kyselystä puolueiden poliittisen kentän toimijoille.

Pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto tähtää visiossaan ja tiekartassaan siihen, että tähän 4 prosentin tavoitteeseen päästäisiin vuoteen 2030 mennessä. Sama tavoite ja vuosiluku sisältyvät myös opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla valmisteltuun korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioon.

- Suomi aikoinaan briljeerasi kansainvälisesti korkealla tutkimus- ja kehitysrahoituksellaan, mutta nyt sen osuus on pudonnut 2,8 prosenttiin. Neljä prosenttia on todella kova tavoite, varsinkin kun yritystukiuudistus ei nyt näytä toteutuvan. Sitä oltaisiin ehdottomasti tarvittu, jos sekä julkista että yksityistä TKI-rahoitusta haluttaisiin aidosti nostaa nykyisestä, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen korostaa.

Puolueittain tarkasteltuna eniten TKI-rahoituksen nostoa halutaan vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n parissa. SDP:n kenttäväen vastaajista 78, kokoomuksesta 70 ja keskustasta 67 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä ”tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen osuutta pitäisi kasvattaa 2,8 %:sta 4 prosenttiin BKT:sta seuraavalla hallituskaudella”.

Yliopistoille lisää julkista rahaa

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton teettämän kyselyn mukaan 61 prosenttia puolueiden poliittiseen kenttään kuuluvista henkilöistä katsoo, että yliopistojen julkista rahoitusta on syytä kasvattaa. Julkista rahaa toivotaan lisää etenkin vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n edustajien parissa. Sinisten kenttäväestä puolet, kokoomuksesta 45 % ja perussuomalaisista 39 % kasvattaisi yksityisen rahan osuutta. Yksityistä rahaa haluttaisiin eniten yrityksiltä sekä kansainvälisesti kilpaillusta rahoituksesta, esim. EU:lta. Opiskelijoilta kerättävät lukukausimaksut ottaisi käyttöön 21 prosenttia vastaajista.

Vastaajat ymmärtävät hyvin perustutkimuksen tärkeyden: 67 prosenttia haluaisi kohdentaa yliopistojen rahoitusta nykyistä voimakkaammin nimenomaan perustutkimukseen.

- On hienoa havaita, että puoluekentällä ymmärretään näin hyvin perustutkimuksen tärkeys. Lisäksi on lohduttavaa huomata, että vastaajista ainoastaan noin viidennes katsoi, että tutkimusvarat pitäisi kohdentaa vain taloudellisesti parhaiten kannattaville/hyödynnettäville tieteenaloille. Tämä on täysin saman suuntainen viesti, joka tulee joka kolmas vuosi julkistettavan Tiedebarometrin kautta, Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto toteaa.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto teettivät Aula Researchilla selvityksen puoluekentän korkeakoulu- ja tutkimuspoliittisista näkemyksistä. Sähköiseen kyselyyn vastasi 12.3.-4.4.2018 yhteensä 1003 puolueiden poliittiseen kenttään kuuluvaa henkilöä.  Näistä suurin osa oli kunnanvaltuutettuja, puolueiden paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen hallitusten jäseniä.

Kyselyn muista kuin rahoitukseen liittyvistä tuloksista kerrotaan liittojen kevätseminaarissa 20. huhtikuuta Pörssitalolla Helsingissä.

LISÄTIETOJA:

puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto (Professoriliitto), 045 657 5757;

puheenjohtaja Petri Koikkalainen (Tieteentekijöiden liitto), 050 544 7442;

toiminnanjohtaja Johanna Moisio (Tieteentekijöiden liitto), 0400 874 135;

toiminnanjohtaja Tarja Niemelä (Professoriliitto), 050 340 2725