Kirjaudu

Vuosiarkisto: 2025

Tarja Niemelä.

Akateemista vapautta tulee vahvistaa

Tuoreen selvityksen mukaan akateeminen vapaus on heikentynyt paitsi maailmanlaajuisesti, myös meillä Suomessa. Selvityksessä käytetty akateemisen vapauden indeksi (Academic Freedom Index, AFI) arvioi akateemisen vapauden tasoa eri puolilla maailmaa muun muassa tutkimuksen ja vapauden indikaattorilla. AFI kattaa tällä hetkellä 179 maata ja aluetta, ja se tarjoaa kattavimman tietoaineiston akateemisesta vapaudesta. Suomessa tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen...

Jukka Pellinen.

Talouskasvun tutkimusperusteisuudesta, taloudellisista kannusteista ja oikeasta resurssoinnista

Keski-Suomen kauppakamari järjestää tällä viikolla Vaikuttajafoorumin, jonka aiheena on kilpailukyky. Viime vuosina monet työryhmät ja arvostetuimmat taloustieteilijämme ovat miettineet keinoja Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Aikaamme kuvaa yhteinen huoli keinojen löytämiseksi elintasomme ja suomalaisen elämäntavan ylläpitämiseen. Politiikkatoimilla on mahdollista vaikuttaa siihen, että meillä on riittävästi osaavaa työvoimaa ja tutkimusta, josta uudistuva liiketoiminta, kilpailukyky ja talouskasvu voivat kummuta....

Timo Aarrevaara.

Suomalaisten yliopistojen erikoisuus on professoreiden laaja opetustehtävä

Akateemisen profession työ ja sen muutos on kestoaiheena esillä keskusteluissa korkeakulutuksesta. Juuri nyt keskustelu ja työmarkkinapaineet kohdistuvat erityisesti muutokseen opetuksessa ja sen mittaamisessa, kuten sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa tuoreessa blogissaan toi esille. Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom on tuonut esille digitalisaation merkitystä opetuksen sisällölle ja tätä koskevan työajan seuraamiselle. Akateemisen profession tehtävissä toimivilla opetus, tutkimus...

Petri Lehenkari.

Mistä työehtosopimuksessa on oikeastaan kysymys?

JUKO neuvottelee parhaillaan professorien ja muiden yliopiston työntekijöiden tulevasta työehtosopimuksesta. Todellisuus rajautuu historiallisten saavutettujen etujen ja länsimaisen demokraattisen yhteiskunnan aatteellisen ja eettisen viitekehyksen sisälle. Raameja yritetään paukutella erityisesti työnantajan suunnasta: Äänitorvea näyttävät tällä kierroksella käyttävän rehtorit. Professori Jaana Hallamaa analysoi erinomaisesti tilannetta omassa blogissaan. Jatkan hieman professorikollegan pohdintaa porautuen syvemmälle ja kysyn, mistä oikeastaan puhutaan,...

Howy Jacobs.

Into darkness

It’s very hard to write about the current state of global science without getting sucked into the whirlpool of events in the United States that is perceived by most of our colleagues as nothing short of disastrous. However, so much has been written about it already. And by the time this blogpiece goes out some...

Jaana Hallamaa.

Kenen joukoissa seisot, kenen ääntä käytät?

Työehtosopimusneuvottelut tekevät näkyviksi yhteiskunnan perustavia eturistiriitoja. Työnantajapuolen tilannekuvaukset korostavat lähes poikkeuksetta, kuinka ajat ovat huonot, eikä jakovaraa ole. Työntekijäpuoli vaatii panoksensa tunnustamista palkankorotuksina ja työolojen parantamisena. Yhteistä osapuolten esityksille on vetoaminen meneillään olevaan muutokseen: muuttuvissa oloissa myös työehtoja sääteleviä sopimuskohtia on muutettava. Eturistiriitojen ilmaiseminen ja sovitteleminen kuuluvat poliittisen päätöksenteon arkeen. Perinteisillä teollisuuden aloilla on totuttu...

Raija Pyykkö.

Välillä tarvitaan joukkovoimaa

Mitä yhteistä on Ramses III:n haudanrakentajilla, Thamesin vuoden 1768 merimiehillä, vuoden 1872 Helsingin Kirjatyöntekijäin latojilla ja Helsingin yliopiston professoreilla? No ainakin se, että heillä kaikilla on kokemusta lakkoilemisesta. Tiede-lehti kertoo, että ensimmäinen kirjallinen maininta työväen lakosta löytyy muinaisesta Egyptistä. Ramses III:n hallintokaudella haudanrakentajat Thebassa kävivät lakkoon maksamattomien palkkojen vuoksi. Kirjassaan Hanskat tippui. Lakkojen historia ja...

Jukka Pellinen.

Kollegiaalisuus on voimavara, jota ei kannata hukata

Sieltä täältä vuosien mittaan on kertynyt huolestuttavaa tietoa, kokemuksia, tarinoita ja vihjeitä, jotka jollakin tavoin liittyvät kollegiaalisuuteen ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin yliopistojen toimintaa koskevan päätöksenteon tärkeänä muotona. Uusi yliopistolaki ja yliopistokohtaiset hallintojohtosäännöt toivat yliopistojen vertikaaliseen johtamiseen vallan keskittämisen rehtorille ja hallitukselle, jossa on yliopiston ulkopuolisia jäseniä. ’Mies ja ääni’ -periaate ei sentään toteutunut, mutta edustuksellinen...

Maria Lähteenmäki.

Vähemmistöjen vähemmistöt: kuka niitä uskaltaa tutkia?

Professorin työajasta kuluu noin kolmannes tutkimukseen, joka pitäisi olla avointa, vapaata painostuksesta ja maalittamisen pelosta. Aina näin ei kuitenkaan ole. Viattomalta kuulostava vähemmistöjen vähemmistöjen eli vähemmistöjen sisäisten ristiriitojen tutkimus on yksi vältetyistä aroista aiheista, suorastaan tabu. Vähemmistökulttuurien tutkimuksia hallinnut bipolaarinen tulokulma (kuten alistavat tulokkaat vs. alistetut alkuperäisasukkaat) on ollut omiaan jättämään pimentoon vähemmistöjen keskinäisen ja...

Leevi Mentula.

HTK-prosessi työntekijän näkökulmasta

Kaikki tieteellinen tutkimus tulee tehdä hyvän tieteellisen käytännön (HTK) edellyttämällä tavalla. Mahdollinen hyvän tieteellisen käytännön loukkaus voi tulla ilmoituksesta tutkittavaksi menettelyssä, johon sisältyy julkisen vallan käyttöön viittaavia elementtejä. Julkisen vallan käytöstä tulee Suomen perustuslain hallinnon lainalaisuuden periaatteen mukaisesti säätää lailla. HTK-loukkauksien toteamisesta tai seuraamusjärjestelmästä ei ole kuitenkaan lailla säädelty. Lainsäädännön tarve olisi syytä selvittää. Yliopistolaki...

  • 1
  • 2

Jaa tämä sivu