Blogikirjoitukset

Kollegiaalisuus on voimavara, jota ei kannata hukata

Sieltä täältä vuosien mittaan on kertynyt huolestuttavaa tietoa, kokemuksia, tarinoita ja vihjeitä, jotka jollakin tavoin liittyvät kollegiaalisuuteen ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin yliopistojen toimintaa koskevan päätöksenteon tärkeänä muotona. Uusi yliopistolaki ja yliopistokohtaiset hallintojohtosäännöt toivat yliopistojen vertikaaliseen johtamiseen vallan keskittämisen rehtorille ja hallitukselle, jossa on yliopiston ulkopuolisia jäseniä. ’Mies ja ääni’ -periaate ei sentään toteutunut, mutta edustuksellinen...

10.3.2025

Vähemmistöjen vähemmistöt: kuka niitä uskaltaa tutkia?

Professorin työajasta kuluu noin kolmannes tutkimukseen, joka pitäisi olla avointa, vapaata painostuksesta ja maalittamisen pelosta. Aina näin ei kuitenkaan ole. Viattomalta kuulostava vähemmistöjen vähemmistöjen eli vähemmistöjen sisäisten ristiriitojen tutkimus on yksi vältetyistä aroista aiheista, suorastaan tabu. Vähemmistökulttuurien tutkimuksia hallinnut bipolaarinen tulokulma (kuten alistavat tulokkaat vs. alistetut alkuperäisasukkaat) on ollut omiaan jättämään pimentoon vähemmistöjen keskinäisen ja...

3.3.2025

HTK-prosessi työntekijän näkökulmasta

Kaikki tieteellinen tutkimus tulee tehdä hyvän tieteellisen käytännön (HTK) edellyttämällä tavalla. Mahdollinen hyvän tieteellisen käytännön loukkaus voi tulla ilmoituksesta tutkittavaksi menettelyssä, johon sisältyy julkisen vallan käyttöön viittaavia elementtejä. Julkisen vallan käytöstä tulee Suomen perustuslain hallinnon lainalaisuuden periaatteen mukaisesti säätää lailla. HTK-loukkauksien toteamisesta tai seuraamusjärjestelmästä ei ole kuitenkaan lailla säädelty. Lainsäädännön tarve olisi syytä selvittää. Yliopistolaki...

17.2.2025

Professuurit, tohtorikoulutus ja akateeminen vapaus ammattikorkeakouluissa

Vain yliopistoilla on nykylainsäädännön valossa oikeus nimittää professoreita ja kouluttaa tohtoreita. Tutkimuslaitoksissa voi olla tutkimusprofessoreita. Ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin ajaneet muutosta. Arene järjesti viime syksynä laajan tilaisuuden, jonka tarkoituksena oli edistää ammattikorkeakoulujen tohtorikoulutusta ja professorinimikkeitä (Arenen aamukahvit: Korkeakoulutus 2.0 – eurooppalaisen ja kotimaisen kehityksen suunnat, 18.11.2024). Puhujina olivat Hämeen ja Turun ammattikorkeakoulujen rehtori-toimitusjohtajien, OKM:n kansliapäällikkö Anita...

10.2.2025

T&K-rahoitusta tutkimuslaitoksille

Vuosi 2025 on alkanut tutkimuslaitoksissa odottavissa ja toiveikkaissa tunnelmissa tutkimusrahoituksen suhteen, vaikka haasteita on monella laitoksella budjettirahoituksen vähentyessä. Kehysriihessä viime vuonna valtion tutkimuslaitokset saivat post doc -ohjelmaansa 40 miljoonan euron rahoituksen, jolla palkataan kahteentoista valtion tutkimuslaitokseen 85 tutkijatohtoria vuosina 2025–2028. Hallitusohjelman TKI-kirjauksissa hallitus sitoutuu nostamaan Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030...

3.2.2025

Vastuullisen arvioinnin sudenkuopat

Siihen nähden, kuinka paljon akateemisista rekrytointi- ja rahoituspäätöksistä sekä muista tutkijoita ja tutkimusyksikköjä koskevista arvioinneista keskustellaan epävirallisesti erilaisissa tapaamisissa ja sosiaalisessa mediassa, aiheesta on käyty yllättävän vähän julkista keskustelua (katso kuitenkin esim. Kekäleen, Pietilän ja Rintamäen artikkeli Tiedepolitiikka-lehdessä). Tutkimusta aiheesta on tehty varsin vähän, mikä on hämmästyttävää ottaen huomioon, kuinka isoista rahasummista maailmanlaajuisesti on kyse....

30.1.2025

Rahoitus ja yhteistyö – avain tiedeperusteiseen talouskasvuun

Tutkimusrahoituksen merkitys innovaatiokulttuurille Tutkimusrahoituksen puute on yksi akateemisen työn suurimmista epävarmuustekijöistä. Tämä ei koske ainoastaan yksittäisiä hankkeita, vaan vaikuttaa tutkijan koko urapolkuun ja kansalliseen innovaatiojärjestelmään. Urapolkujen epävarmuus ja riittämätön perusrahoitus heikentävät merkittävästi kykyämme luoda uusia ratkaisuja ja innovaatioita. Tästä kärsivät tiede, talouskasvu ja myös yritysten kilpailukyky. Voisimmeko rakentaa entistä vahvemman kulttuurin yritysten ja yliopistojen rahoitusyhteistyölle...

27.1.2025

Miltä yliopisto näyttäisi ilman managerialismia?

Yliopistojen uusliberalistinen ohjaus korostaa “ammattijohtamista”, jolla viitataan johtamiskoulutuksen saaneisiin henkilöihin. Monesti tämä luetaan niin, että se tekisi johtamiseen soveltumattomaksi professorit tai muut opetuksessa tai tutkimuksessa meriittinsä saaneet henkilöt. Taustalla on ajatus ammattijohtajasta keskittymässä ihmisten johtamiseen ja seuraamassa yliopiston keskeisiä hallinnollisia prosesseja. Tulosten kasvattaminen on tavoitteena, oli ala sitten mikä hyvänsä. Eikö yliopistoyhteisö myös johda itseään?...

23.1.2025

Yhdysvaltalaisten professorien ongelmia, osa I

Olen aiemmissa blogikirjoituksissani nostanut esiin yhdysvaltalaisen professorikunnan kattavan työsuhdeturvan verrattuna suomalaisiin kollegoihin. Yhdysvaltalaisten yliopistojen yleisesti omaksumat toimintatavat takaavat sikäläisille professoreille aidon akateemisen vapauden ainakin periaatteessa. Yhdysvallat ei kuitenkaan nykyisellään – monista toimivista käytännöistään huolimatta – ole mikään akateemisen tutkijaopettajan onnela. Professorin vakinaistettu työsuhde (tenure) on siellä kyllä meikäläiseen verrattuna yhä varsin turvattu, mutta professorikunnan tilanne...

20.1.2025

EU:n viides vapaus ei toteudu itsestään eikä heti – mitä se edellyttäisi meiltä ja liitoltamme?

Jättäessäni Professoriliiton luottamustehtävät miltei vuosikymmenen piipahduksen jälkeen katson tarpeelliseksi kurkistaa tulevaan näköalapaikalta. Kirjoituksesta vastaan yksin minä – se ei vastaa kaikilta osiltaan liiton virallisia kantoja, eikä siitä tullut ilmeinen eikä lyhyt. Kurkistukseni on parhaimmillaankin tämänhetkinen ymmärrykseni asiain tiloista ja suunnasta kohti yhtä todennäköistä EU:n tahtotilaa: EU:n viidettä vapautta. Sen yhtä osaa eli yhteisiä koulutusmarkkinoita Petri...

13.1.2025