Kirjaudu

Blogikirjoitukset

Heli Ruokamo.

Tutkijakoulutus uudistuu – riittävätkö resurssit?

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM 7.2.2024) on osoittanut yliopistoille yhteensä 255 miljoonaa euroa tohtorikoulutuksen uusien käytänteiden piloteille vuosiksi 2024–2027. Tavoitteena on kouluttaa 1 000 uutta tohtoria kolmessa vuodessa. Tämä edellyttää koko tutkijakoulutuksen uudistamista, ei pelkästään näiden 1 000 väitöskirjaopiskelijan osalta, vaan kautta linjan. Tohtorikoulutuspilotti on merkittävä investointi Suomen TKI-toiminnalle. Päätökset tohtorikoulutuksen muutoksista tulee käsitellä yliopistoissa kollegiaalisesti....

Laura Kolbe.

Professorit julkkiksina – kaksiteräinen miekka?

Klikkiotsikkojen maailmassa professorit pärjäävät, jahka sanottava muotoillaan räväkäksi: ”Professori sanoo nyt suoraan: “Venkoiluahan tuo hallitukselta on” otsikoi Demokraatti 8. elokuuta 2024, kun Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilaiselta kysyttiin kommenttia rasismikeskusteluun. Kansallisen Syöpäkeskuksen johtaja, professori Tomi Mäkelä puolestaan varoitti syyskuun alussa 2024: ”Suomeen on tulossa syöpätsunami” (MTV-uutiset 4.9.24). Kaupunkitaloustieteen professori Tuukka Saarimaa kommentoi viime vuonna...

Markus Olin.

Vanhan kunnostamista ja uuden suunnittelua

Oma tutkimuslaitokseni, VTT perustettiin sota-aikana vuonna 1942. Sen jälkeen se on kokenut monia muutoksia. Viimeisimmässä muutuimme perinteisestä tutkimuslaitoksesta tai -keskuksesta erikoistehtäväosakeyhtiöksi. Muutoksemme eivät tähän lopu, etenkään kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Monen muunkin tutkimuslaitoksen historia ulottuu kauas. Ilmatieteen laitoksen esiversio, magneettinen observatorio perustettiin jo vuonna 1838. Yliopistolaitos on kuitenkin tutkimuslaitoksia huomattavasti vanhempi instituutio: Turussa aloitettiin vuonna...

Tarja Niemelä.

Kannustavaa palkkapolitiikkaa

Maan hallitus on sitoutunut valtion TKI-rahoituksen nostamiseen 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa 280 miljoonan euron lisäpanostuksia aina edellisen vuoden tasoon nähden. Merkittävä osa rahoituksesta on niin sanottua hankerahoitusta, jonka hakemiseen kannustetaan niin yliopistoissa kuin tutkimuslaitoksissa. Akatemiahankkeen saaminen tarkoittaa meritoitumista ja tutkimusryhmän kasvamista, mutta se ei tuo euroakaan lisää palkkaa hankkeen johtajalle. Perustellusti...

Petri Mäntysaari.

An internal market for higher education in Europe?

In March 2024, the European Commission presented its new higher education package. The package includes initiatives on a European degree, a European quality assurance and recognition system, and careers in higher education. The package builds on earlier initiatives ranging from a European strategy for universities to micro-credentials. The Commission has plans for the European Education...

Nelli Piattoeva.

Kun mittarista tulee tavoite, se menettää merkityksensä – vai menettääkö sittenkään?

Professori Petri Lehenkari otti 13. elokuuta julkaistussa blogitekstissään kantaa projektiperustaisen rahoitusmallin tuloksellisuuteen. Samalla hän kysyi, miksi monessa eurooppalaisessa rahoitusarvioinnissa harkitaan hakijoiden bibliometrisistä arvioinneista luopumista. Lehenkari esitti, että ”bibliometrinen analyysi on tehokas, helppo ja halpa tapa arvioida yksilön, tutkimusryhmän ja yliopiston sekä maan tieteellistä suorituskykyä” projektitaloudessa, joka palkitsee suurista lupauksista todellisten tulosten sijaan. Kannanotto projektitalouteen on...

Maria Fredriksson-Ahomaa.

Resilientti professori

Resilienssi on käsite, johon nykyään törmää monissa keskusteluissa ja yhteyksissä. Resilienssi on hyvin monitahoinen ja monitieteellinen käsite, jolle ei ole olemassa vakiintunutta suomen kielen käännöstä. Kielitoimiston sanakirjassa resilienssi on määritetty kyvyksi pysyä toimintakykyisenä vaikeissa muutostilanteissa ja palautua niistä. Resilience-sanan suomen kielen käännöksiä ovat mm. joustavuus, ketteryys, kimmoisuus, sitkeys, sinnikkyys, lannistamattomuus, sietokyky ja kestävyys. Resilienssi on...

Petri Lehenkari.

Yliopistojen projektitoimintamalli ajaa tutkijoita valehtelijoiden klubiin – korkeakoulujen rahanjakomallin uudistuspaineen täytyy syntyä sisältäpäin

1000 tohtoria. Lippulaivahankkeet. Painopistetutkimus. Strategiset hankkeet. Kärkihankkeet. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta nämä kaikki termit kuvaavat korkeakoulujen eri tasoilta kohdentuvaa varsin lyhytperspektiivistä projektirahanjakoa, joka perustuu suurille lupauksille. Painopiste rahoituksen myöntämisperusteissa on tutkimussuunnitelmissa, ei siinä, mitä hakevat organisaatiot tai tutkimusryhmät ovat oikeasti saaneet esimerkiksi viimeisen viiden vuoden aikana aikaiseksi. Jokainen tutkija tietää tämän: onnistunut rahoitushakemus...

Mikko Saikku.

Akateemisesta kantelukulttuurista meillä ja Yhdysvalloissa

Suomalaisten professorien työsuhdeturva tunnetusti heikkeni merkittävästi uuden yliopistolain myötä. Voidaankin perustellusti väittää, että virkamiesaseman menetyksen ja eräiden tuoreiden oikeustapausten valossa ei suomalaisissa yliopistoissa enää voida puhua tenuresta sen alkuperäisessä yhdysvaltalaisessa merkityksessä huolimatta tenure track -professuureiksi komeasti tituleerattujen tehtävien määrän räjähdysmäisestä kasvusta. Professorien työsuhdeturvan jatkuva heikkeneminen puhututti sekä Professoriliiton toukokuisessa paikallistoiminnan kehittämisseminaarissa että Helsingin yliopiston osaston...

Matti Alatalo

Paras arpa voittakoon

Kun kollegan tapaa käytävällä ja hän vaikuttaa kiireiseltä, on syy yleensä aina sama: hakemuksen deadline lähestyy. Hakuaikoja on ympäri vuotta, joten kiirettä piisaa, joskus myös deadline on kätevästi heti kesälomien tai joulun jälkeen. Kiireistä on turha valittaa, koska jos hakemusta ei jätä, ei saa myöskään rahaa; lotosta ei voita, jos ei täytä kuponkia. Hakemusten jättöajat...

Jaa tämä sivu