Jukka Pellinen

Johdon laskentatoimen professori, Jyväskylän yliopisto; Professoriliiton valtuuston puheenjohtaja

Jukka Pellinen.

Mitä odotamme Suomen yliopistojen vaikuttavuusraportoinnilta?

Julkisen sektorin laskentatoimelle on tavanomaista kiteyttää erilaisten verorahoitteisten ja julkisia palveluja tuottavien organisaatioiden tavoitteet kolmeen E:hen. Nämä ovat economy (talous), efficiency (tehokkuus) ja effectiveness (vaikuttavuus). Taloudesta raportoidaan tuloslaskelman ja taseen sekä erilaisten rahamääräisten indikaattoreiden perusteella. Näin esimerkiksi koko yliopiston tasolla saadaan käsitys siitä, ovatko menot ja tulot pysyneet tasapainossa. Tehokkuusvertailujen avulla saadaan käsitys vaikkapa siitä,...

Jukka Pellinen.

Mitä arvopohjainen realismi tarkoittaisi yliopistokontekstissa?

Presidentti Alexander Stubb esitteli vaalikampanjansa aikana suomalaisille uuden käsitteen – arvopohjainen realismi. Perusteluksi ymmärsin kansainvälisessä politiikassa tapahtumassa olevan muutoksen ja sen tunnustamisen. Siitä tulee tuo realismi. Arvojen, joita Stubb myös määritteli, on tarkoitus luoda kestävää linjaa Suomen etujen ajamisessa. Realismi ja arvopohjaisuus politiikan ideaaleina ja toiminnan perustoina on totuttu näkemään erillisinä, vaihtoehtoina. Alkuun tälle yhdistelmäkäsitteelle...

Jukka Pellinen.

Talouskasvun tutkimusperusteisuudesta, taloudellisista kannusteista ja oikeasta resurssoinnista

Keski-Suomen kauppakamari järjestää tällä viikolla Vaikuttajafoorumin, jonka aiheena on kilpailukyky. Viime vuosina monet työryhmät ja arvostetuimmat taloustieteilijämme ovat miettineet keinoja Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Aikaamme kuvaa yhteinen huoli keinojen löytämiseksi elintasomme ja suomalaisen elämäntavan ylläpitämiseen. Politiikkatoimilla on mahdollista vaikuttaa siihen, että meillä on riittävästi osaavaa työvoimaa ja tutkimusta, josta uudistuva liiketoiminta, kilpailukyky ja talouskasvu voivat kummuta....

Jukka Pellinen.

Kollegiaalisuus on voimavara, jota ei kannata hukata

Sieltä täältä vuosien mittaan on kertynyt huolestuttavaa tietoa, kokemuksia, tarinoita ja vihjeitä, jotka jollakin tavoin liittyvät kollegiaalisuuteen ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin yliopistojen toimintaa koskevan päätöksenteon tärkeänä muotona. Uusi yliopistolaki ja yliopistokohtaiset hallintojohtosäännöt toivat yliopistojen vertikaaliseen johtamiseen vallan keskittämisen rehtorille ja hallitukselle, jossa on yliopiston ulkopuolisia jäseniä. ’Mies ja ääni’ -periaate ei sentään toteutunut, mutta edustuksellinen...