Tieteen vapaus on uhattuna myös Suomessa
Kirjoittanut
Heli RuokamoOlemme joutuneet viime aikoina seuraamaan tieteen vapauden rajoittamista. Kehitys erityisesti Yhdysvalloissa on ollut hyvin huolestuttavaa. Suomessa tieteen vapaus on perustuslain mukaan suojattu perusoikeus (PL 16 §), mutta mekään emme voi enää elää lintukodossa. Esimerkkejä tieteen vapauden rajoittamisesta löytyy useita lähivuosilta. Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) maahanmuuttoteemaa jarrutettiin kaudella 2022–2024, ja Suomen Akatemian tutkimuksen vapautta pyrittiin rajoittamaan muun muassa kansallisen turvallisuuden nimissä.
Akateemisen vapauden indeksillä (Academic Freedom Index (AFI )) arvioidaan akateemisen vapauden tasoa maailmanlaajuisesti 179 maassa ja alueella. Indeksi perustuu 2 363 asiantuntijan arvioon viidellä osa-alueella, jotka ovat tutkimus- ja opetustoiminnan vapaus, akateeminen vaihto ja tiedon levittäminen, instituutioiden autonomia, kampusintegraatio sekä akateeminen ja kulttuurinen ilmaisuvapaus. Vuoden 2025 päivityksessä akateeminen vapaus on merkittävästi heikentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana myös Suomessa: Suomi on 34 uuden maan joukossa, joissa heikkeneminen on tilastollisesti merkitsevää. Suomen lisäksi näitä maita ovat mm. Tšad, Georgia, Kreikka ja Israel sekä Palestiina/Gaza. Olemme pudonneet parhaan 10 prosentin joukosta 20–30 prosentin kategoriaan. Syyt heikkenemiseen eivät ole yksiselitteisiä ja vaativat lisäselvittelyä.
Järjestimme 12.5.2025 järjestyksessä kahdeksannen kansanedustajatapaamisen yhdessä Professoriliiton paikallisosaston ja Lapin yliopiston Professorineuvoston kanssa. Tilaisuuksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen kansanedustajatapaaminen järjestettiin syksyllä 2021. Kansanedustajatapaaminen on tärkeä foorumi, jonka kautta voimme yhteisönä lisätä vuorovaikutusta Lapin piirin kansanedustajien kanssa.
Toukokuun tapaamisen ajankohtaisaiheena oli tutkimuksen vapaus. Aihetta laaja-alaisesti luotaavan alustuksen piti kansanedustaja, varatuomari Johanna Ojala-Niemelä (SDP) kuvaten mm. paljon keskustelua herättänyttä ns. Akatemia-lain valmistelua. Ojala-Niemelä on toiminut mm. perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana ja jäsenenä. Professorit Matti Nojonen ja Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta esittivät kommenttipuheenvuorot. Nojonen toimii Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professorina oikeustieteiden tiedekunnassa ja Linjakumpu on yhteiskuntatieteiden tiedekunnan uskontojen ja kulttuurien politiikan professori.
Nojonen kuvasi vapaan tieteen rajoittamista kansainvälisen suurvaltapolitiikan strategisista näkökulmista ja Linjakumpu keskittyi tarkastelemaan kansallisia keskusteluita ja niihin liittyviä trendejä. Linjakumpu on toiminut Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunnan jäsenenä (2022–2024) ja toimii parhaillaan sen puheenjohtajana (2025–2027). Aihe herätti laajaa kiinnostusta professorikunnassa, ja tilaisuudessa oli paikalla lähes puolet Lapin yliopiston professoreista. Myös Lapin yliopiston ylioppilaskunnan (LYY) edustajia osallistui tapaamiseen. Alustukset virittivät vilkasta keskustelua, ja tilaisuus sai paljon positiivista palautetta myös jälkikäteen.
Tieteen ja tutkimuksen vapaus ei ole lainkaan itsestään selvää perustuslaillisesta oikeudesta huolimatta. Toimenpiteet tieteen vapauden säilyttämiseksi, sen lisäämiseksi sekä kaikenlaisen rajoittamisen estämiseksi ovat tarpeen. Keskustelu kansanedustajien kanssa jatkuu syksyllä eduskunnassa. Sitä ennen kesälaitumet kutsuvat meitä professoreitakin. Hyvää lähestyvää lomaa meille kaikille!
