Tutkimusmahdollisuudet ja palkkataso yliopistojen kilpailukykytekijöinä
Kirjoittanut
Tarja NiemeläYliopistolaiset ovat tehneet tuloksekasta työtä, ja siitä tulee palkita.
Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan uusien yliopisto-opiskelijoiden määrä kasvoi vuonna 2024 6,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yliopistoissa suoritettujen tutkintojen määrä kasvoi 7,3 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Vuonna 2024 tohtorintutkintoja suoritettiin 1 860. Yliopistolaiset voivat olla ylpeitä itsestään ja tekemästään työstä.
Yliopistojen henkilöstömäärä kasvoi syyskuun 2023 ja syyskuun 2024 välisenä aikana 4 prosenttia (Yliopistojen palkkatilasto). Kokoaikaisia full professoreita on yliopistoissa 2 036 (Professoriliiton palkkaselvitys, syyskuu 2024). Professorin urapolulla on 946 henkilöä, heistä 604 on associate professoria ja 342 assistant professoria. Opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus koko yliopiston henkilöstömäärästä vaihtelee yliopistoittain. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus on 73,6 prosenttia, Aalto-yliopistossa 71,3 prosenttia, Turun yliopistossa 66,8 prosenttia, LUT-yliopistossa 65 prosenttia, Helsingin yliopistossa 59,5 prosenttia ja Svenska handelshögskolanissa 57,8 prosenttia. Erot ovat merkittäviä, eivätkä ne selity yliopistojen koolla tai tieteenalojen välisillä eroilla. Kyse lienee enemmänkin siitä, että osa yliopistoista on tehnyt strategisen päätöksen opetus- ja tutkimushenkilöstön suhteellisen osuuden kasvattamisesta.
Myös professorikunnan palkkatasossa on yliopistokohtaisia eroja. Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto maksavat keskimäärin parasta palkkaa assistant professoreille. Aalto-yliopisto, LUT-yliopisto ja Helsingin yliopisto maksavat keskimäärin parasta palkkaa associate professoreille. Full professoreiden osalta Aalto-yliopisto, LUT-yliopisto ja Svenska handelshögskolan ovat selkeät palkkajohtajat. Silmiinpistävää on, että tässä rankingissa Helsingin yliopisto on sijalla 6. Helsingin yliopistossa työskentelevän professorin kuukausipalkka on keskimäärin 1 456 euroa pienempi Aalto-yliopistossa työskentelevään kollegaan verrattuna. Kilpailukykyinen palkka on keskeinen keino yliopistojen kilpaillessa huippuosaajista.
Yliopistojen uusi työehtosopimus mahdollistaa jatkossa paikallisen sopimisen työsuunnitelmien periaatteista. Tämä avaa yliopistoille mahdollisuuksia kilpailla parhaista osaajista esimerkiksi tutkimusmahdollisuuksien houkuttelevuudella, kuten Professoriliiton puheenjohtaja Teija Laitinen on arvioinut juuri voimaan tullutta yliopistojen työehtosopimusta. Yliopistojen työsuunnitelmia koskevissa ohjeissa, jotka yleensä ovat rehtorin päätöksiä, professoreille varatun tutkimusajan osuudet vaihtelevat tällä hetkellä 25 prosentista 70 prosenttiin kokonaistyöajasta. Professoriliiton valtuusto on asettanut tavoitteeksi, että professorien työsuunnitelmissa tieteellistä tutkimustyötä / taiteellista työtä tulee olla vähintään 50 prosenttia.
Yliopistolaisten palkat, myös professorikunnan, nousevat työehtosopimuksen johdosta kahden seuraavan vuoden aikana 2,5 prosenttia (1.7.2025) ja 2,2 prosenttia (1.6.2026). Tämän lisäksi yliopistot jakavat paikallisesti 0,3–0,7 prosentin suuruisen erän 1.12.2026. Erän suuruus riippuu siitä, pääsevätkö liittotason osapuolet yhteisymmärrykseen palkkausjärjestelmän uudistamisesta. Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijaksot ovat tyypillisesti syksyisin.
Yliopistoilla on mahdollisuus palkita hyvästä suoriutumisesta seuraavan kerran syksyllä 2025.
