Kirjaudu

Blogikirjoitukset

Tarja Niemelä.

Yliopistojen professorikunnan palkkavertailua, osa 1

Professoriliitto julkaisee keväisin palkkaselvityksen koko professorikunnan palkoista. Kirjoitukseni ensimmäinen osa käsittelee full-tason professoreiden lukumäärää, määräaikaisia työsuhteita ja palkkausta. Vertailuvuoden (syyskuu 2024 syyskuu 2025) sijaan tarkastelen pidemmällä aikavälillä tapahtunutta muutosta. Professoreiden (full-taso) lukumäärä lähti laskemaan yliopistouudistuksen myötä. Lasku oli voimakkainta vuonna 2016 eli vuotena, joka jäi historiaan tuta-perusteisten irtisanomisten vuotena. Muun muassa uusien alojen ja professorin...

Satu Miettinen.

Natiseeko korkeakoulujärjestelmä liitoksistaan?

Suomalaisella korkeakoulukentällä ollaan siirtymässä uuteen aikaan. Yliopistot ovat laajenemassa ja ostamassa ammattikorkeakouluja. Itä-Suomi näyttää hamuavan jopa kolmea ammattikorkeakoulua – Kareliaa, Savoniaa ja Kajaania – kerralla. Liikkeellä ennakoidaan pieneneviä opiskelijasukupolvia ja varmistellaan opiskelijamäärien riittävyyttä. Kentällä ennakoidaan duaalimallin uusjakoa tai uudenlaista toteuttamistapaa kohtuullisen nopeallakin aikataululla. Ennakoidaanko samalla kevyempää koulutusvastuiden jakoa? Johtaako kehitys muutaman iso monoliitin syntymiseen? Vai...

Howy Jacobs.

Should I stay or should I go?

With the pandemic well behind us, it has become common once again for us academics to travel to conferences, collaborations and courses. But at the same time travelling seems far more difficult than it used to be. How do we juggle these competing needs and constraints? On balance, I think travelling to conferences, both to...

Sirpa Wrede.

Digityökaluja vai toiminnan ohjausta?

Professoreiden – kuten monien muidenkin – arki on digitalisoitunutta. Käytämme työssämme sekä työnantajamme että monien muiden organisaatioiden tietojärjestelmiä. Digiympäristöämme suunnittelevilla ei tunnu olevan juuri aavistusta tästä runsaudesta. Välillä voi tuntea jäävänsä järjestelmätsunamin alle, kun väsynyt mieli yrittää muistaa, mihin järjestelmään mikäkin asia kuuluu. Tätä kirjoittaessa ajattelin mainita esimerkkinä järjestelmän, johon nykyään ennen rahoitushakemusta on kirjattava...

Jukka Pellinen.

Mitä odotamme Suomen yliopistojen vaikuttavuusraportoinnilta?

Julkisen sektorin laskentatoimelle on tavanomaista kiteyttää erilaisten verorahoitteisten ja julkisia palveluja tuottavien organisaatioiden tavoitteet kolmeen E:hen. Nämä ovat economy (talous), efficiency (tehokkuus) ja effectiveness (vaikuttavuus). Taloudesta raportoidaan tuloslaskelman ja taseen sekä erilaisten rahamääräisten indikaattoreiden perusteella. Näin esimerkiksi koko yliopiston tasolla saadaan käsitys siitä, ovatko menot ja tulot pysyneet tasapainossa. Tehokkuusvertailujen avulla saadaan käsitys vaikkapa siitä,...

Matti Alatalo

Vikaa systeemissä

Oulun yliopistossa astui vuodenvaihteessa voimaan paikallinen sopimus työsuunnitelmien periaatteista. Opetustuntikatoista luovuttiin, ja opetukseen käytettävää aikaa arvioidaan jatkossa kokonaisvaltaisesti prosentuaalisten maksimien avulla. Neuvottelut käytiin rakentavassa hengessä, ja voidaan jopa sanoa, että osapuolten ymmärrys asioista lisääntyi neuvottelujen kuluessa. Yhteisymmärrykseen päästiin mm. siitä, ettei työtuntimääriä voida päätellä työsuunnitelmista, joita tähän asti puolet työntekijöistä ei ole tehnyt, eikä tuntikirjauksista,...

Jani Erola.

Koulutuksen ongelmat uhkaavat hyvinvointiyhteiskuntaa

Suomen väestö vanhenee ja syntyvyys laskee. Kun työikäisten osuus pienenee, kansantaloutta pitää liikkeellä entistä pienempi osa koko väestöstä. Suomella ei ole esimerkiksi Norjan tapaan satumaisia luonnonvaroja, joita myymällä hyvinvoinnin kustannukset voitaisiin kuitata. Jotta hyvinvoinnin tasoa onnistuttaisiin pitämään samalla tasolla – saati sitten parantamaan – pitäisi jäljellä olevan työikäisen väestön saavuttaa työllään enemmän kuin aikaisemmin. Suomalaisen...

Heli Ruokamo.

Akateemisen vapauden uhkatekijöinä politiikka, hallinto, talous ja media

Aiemmin pääosin autoritaarisissa maissa yleiset akateemisen vapauden rajoitukset ovat levinneet myös länsimaihin. Akateemisen vapauden kaventuminen koskettaa myös meitä suomalaisia tieteen tekijöitä. Syitä siihen, miksi akateeminen vapaus on heikentynyt myös Suomessa, on tarkasteltu tässä blogikirjoituksessa käymällä läpi viimeaikaisia julkaisuja aiheesta eri medioissa (ks. Lähteitä). Suomessa akateeminen vapaus on perustuslaissa turvattu perusoikeus (PL 16 §), jota vahvistavat...

Lily Díaz-Kommonen.

Personhood rights for Claude AI?

In August 2024 a Class Action Lawsuit, Bartz v. Anthropic PBC, No. 3:24-cv-05417-WHA, was filed in the United States District Court for the Northern District of California. The lawsuit is of interest because the 1.5 billion USD proposed settlement has so far exceeded expectations and is now the largest ever proposed for a case related...

Jaa tämä sivu