Blogikirjoitukset

Teija Laitinen.

Kansainvälistä vai englanninkielistä?

Suosituksia Janne Saarikiven ja Jani Koskisen selvityksestä Yliopistolain 11 §:n sanamuoto ei suoraan edellytä, että kaikki kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavat koulutusohjelmat ja niiden pääaineet tulisi olla suoritettavissa kokonaan tai pääosin suomeksi. Laki ilmaisee kuitenkin sen, että muut kielet on tarkoitettu täydentämään yliopiston pääasiallisia lakisääteisiä opetus- ja tutkintokieliä. Muiden kielten käyttö ei kuitenkaan saisi olla...

Nelli Piattoeva.

To academic friendships

What does one write in a professional blog commencing the long-awaited summer break and concluding the academic year one was dreading for the last five years – the year of one’s tenure evaluation? My initial plan was to list and substantiate ideas to develop the tenure-track (TT) system. I wanted to focus on TT support,...

Jukka Heikkilä.

Hallitusohjelma Professoriliiton strategian painopisteistä katsottuna

Professoriliiton strategiassa vuoteen 2026 saakka on kaksi painopistettä, joista ensimmäinen on toimia tutkimuksen ja opetuksen vapauden ja sivistyksen puolesta. Uudessa hallitusohjelmassa resursointi näyttää paremmalta kuin aikoihin, ja lisäksi hallitus on sitoutunut TKI-ohjelmassaan noudattamaan parlamentaarisen TKI-työryhmän kymmentä periaatetta – akateemisella tutkimuksella ja tieteellä tunnustetaan olevan itseisarvo – joten strategiamme voisi sanoa olevan tältä osin hyvissä kantimissa...

Leena Kurkinen.

Professoriliiton verkkosivut uudistetaan – miksi ihmeessä?

Professoriliiton verkkosivuilla on paljon tietoa. Sieltä löytyvät muun muassa liiton uutiset ja lausunnot, työsuhdetietoa, liiton jäsenedut sekä Professoriblogi, jossa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin. Informaatiota on runsaasti tarjolla, miksi siis pitää uudistaa? Liiton verkkosivut ovat osa liiton brändiä ja luovat mielikuvaa myös professoreista. Sivujen taustalla oleva julkaisujärjestelmä on jo yli kymmenen vuotta vanha,...

Gunilla Widén.

Vad är på riktigt viktigt inom utbildning?

Jag deltog i april i ett seminarium om utbildningens framtid, arrangerat av Svenska Folkskolans Vänner. En av keynote talarna var Gert Biesta, professor i offentlig pedagogik vid Maynooth University, Irland och professor i utbildningsvetenskap och pedagogik vid University of Edinburgh. Hans föredrag var inspirerande och tankeväckande, han problematiserade effektivitetstanken inom utbildning, och jag reflekterar här...

Mikko Saikku.

Akateemisten titteleiden käännösvaikeuksista

Yliopistot ympäri maailmaa ovat viime vuosikymmeninä yhä enenevässä määrin siirtyneet käyttämään yhdysvaltalaisesta yliopistojärjestelmästä peräisin olevia tehtävänimikkeitä vähintäänkin niiden englanninkielisissä käännöksissä. Näin on tapahtunut myös Suomessa. Erilaisten akateemisten traditioiden yhteensovittaminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja suoranaisten väärinkäsitysten vaara on ilmeinen. Acatiimi-lehden sivuilla käytiin vuodenvaihteessa 2021–22 valitettavan lyhyeksi jäänyt keskustelu associate professor -nimikkeen käytöstä suomalaisten yliopistotehtävien englanninkielisenä...

Jari Stenvall.

Yliopiston johtaja – akateemisesti pätevöitynyt yliopistoyhteisön johtaja

Viime aikoina olen ilmoittautunut takinkääntäjäksi. Toisin kuin aiemmin, olen sitä mieltä, että yliopistoissa rehtorien ja dekaanien tulisi olla professorin pätevyyden omaavia ja akateemisesti meritoituneita henkilöitä. Hallintotieteilijänä ja johtamistutkijana tämä näkemys ei ole ollut itsestään selvä. Ajattelen, että ammattilaisia, kuten lääkäreitä ja juristeja, voi hyvin johtaa myös henkilö, jonka meriitit ovat lähinnä vahvaa johtamisosaamista. Yliopistoissa edes...

Howy Jacobs.

The Covid cohort

Recently I happened upon a group of students in the atrium of our institute, resplendent in their traditional student overalls, who were busy putting out plastic glasses and ice buckets of sparkling wine. “What are you celebrating?”I asked. They seemed a bit nonplussed, even slightly embarrassed by my question. I asked it again adding a...

Juhani Knuuti.

Tiede ja koulutus uudessa hallitusohjelmassa

Tätä kirjoitettaessa uutta hallitusta yritetään saada muodostettua Suomeen. Yliopistot ja tieteentekijät seuraavat tapahtumaa sekä toiveikkaina että huolestuneina. Lähes kaikki puolueet julistivat ennen vaaleja, että riittävä koulutuksen rahoitus tulisi taata. Myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kehittämiseen on valtion osalta sitouduttu. Parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraportti esittää lukuisia kehityskohteita sisältäen merkittävää TKI-rahoituksen lisäämistä vuosien 2024–2030 aikana. Valtion TKI-rahoitus...

Tarja Niemelä.

TKI ja kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset

Suomen menestys nyt ja tulevaisuudessa perustuu osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Maassamme vallitsee parlamentaarinen yhteisymmärrys siitä, että tutkimus- ja kehittämismenoja nostetaan neljään prosenttiin suhteessa BKT:seen vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 280 miljoonan euron vuosittaista investointia. Seuraavalla maamme hallituksella on näytön paikka. Julkisen sektorin TKI-rahoituksesta yli puolet kohdistuu yliopistoille. Yliopistoissa työskentelee noin 2000 kokoaikaista professoria (full),...