It’s very hard to write about the current state of global science without getting sucked into the whirlpool of events in the United States that is perceived by most of our colleagues as nothing short of disastrous. However, so much has been written about it already. And by the time this blogpiece goes out some...
Työehtosopimusneuvottelut tekevät näkyviksi yhteiskunnan perustavia eturistiriitoja. Työnantajapuolen tilannekuvaukset korostavat lähes poikkeuksetta, kuinka ajat ovat huonot, eikä jakovaraa ole. Työntekijäpuoli vaatii panoksensa tunnustamista palkankorotuksina ja työolojen parantamisena. Yhteistä osapuolten esityksille on vetoaminen meneillään olevaan muutokseen: muuttuvissa oloissa myös työehtoja sääteleviä sopimuskohtia on muutettava. Eturistiriitojen ilmaiseminen ja sovitteleminen kuuluvat poliittisen päätöksenteon arkeen. Perinteisillä teollisuuden aloilla on totuttu...
Mitä yhteistä on Ramses III:n haudanrakentajilla, Thamesin vuoden 1768 merimiehillä, vuoden 1872 Helsingin Kirjatyöntekijäin latojilla ja Helsingin yliopiston professoreilla? No ainakin se, että heillä kaikilla on kokemusta lakkoilemisesta. Tiede-lehti kertoo, että ensimmäinen kirjallinen maininta työväen lakosta löytyy muinaisesta Egyptistä. Ramses III:n hallintokaudella haudanrakentajat Thebassa kävivät lakkoon maksamattomien palkkojen vuoksi. Kirjassaan Hanskat tippui. Lakkojen historia ja...
Sieltä täältä vuosien mittaan on kertynyt huolestuttavaa tietoa, kokemuksia, tarinoita ja vihjeitä, jotka jollakin tavoin liittyvät kollegiaalisuuteen ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin yliopistojen toimintaa koskevan päätöksenteon tärkeänä muotona. Uusi yliopistolaki ja yliopistokohtaiset hallintojohtosäännöt toivat yliopistojen vertikaaliseen johtamiseen vallan keskittämisen rehtorille ja hallitukselle, jossa on yliopiston ulkopuolisia jäseniä. ’Mies ja ääni’ -periaate ei sentään toteutunut, mutta edustuksellinen...
Professorin työajasta kuluu noin kolmannes tutkimukseen, joka pitäisi olla avointa, vapaata painostuksesta ja maalittamisen pelosta. Aina näin ei kuitenkaan ole. Viattomalta kuulostava vähemmistöjen vähemmistöjen eli vähemmistöjen sisäisten ristiriitojen tutkimus on yksi vältetyistä aroista aiheista, suorastaan tabu. Vähemmistökulttuurien tutkimuksia hallinnut bipolaarinen tulokulma (kuten alistavat tulokkaat vs. alistetut alkuperäisasukkaat) on ollut omiaan jättämään pimentoon vähemmistöjen keskinäisen ja...
Kaikki tieteellinen tutkimus tulee tehdä hyvän tieteellisen käytännön (HTK) edellyttämällä tavalla. Mahdollinen hyvän tieteellisen käytännön loukkaus voi tulla ilmoituksesta tutkittavaksi menettelyssä, johon sisältyy julkisen vallan käyttöön viittaavia elementtejä. Julkisen vallan käytöstä tulee Suomen perustuslain hallinnon lainalaisuuden periaatteen mukaisesti säätää lailla. HTK-loukkauksien toteamisesta tai seuraamusjärjestelmästä ei ole kuitenkaan lailla säädelty. Lainsäädännön tarve olisi syytä selvittää. Yliopistolaki...
Vain yliopistoilla on nykylainsäädännön valossa oikeus nimittää professoreita ja kouluttaa tohtoreita. Tutkimuslaitoksissa voi olla tutkimusprofessoreita. Ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin ajaneet muutosta. Arene järjesti viime syksynä laajan tilaisuuden, jonka tarkoituksena oli edistää ammattikorkeakoulujen tohtorikoulutusta ja professorinimikkeitä (Arenen aamukahvit: Korkeakoulutus 2.0 – eurooppalaisen ja kotimaisen kehityksen suunnat, 18.11.2024). Puhujina olivat Hämeen ja Turun ammattikorkeakoulujen rehtori-toimitusjohtajien, OKM:n kansliapäällikkö Anita...
Vuosi 2025 on alkanut tutkimuslaitoksissa odottavissa ja toiveikkaissa tunnelmissa tutkimusrahoituksen suhteen, vaikka haasteita on monella laitoksella budjettirahoituksen vähentyessä. Kehysriihessä viime vuonna valtion tutkimuslaitokset saivat post doc -ohjelmaansa 40 miljoonan euron rahoituksen, jolla palkataan kahteentoista valtion tutkimuslaitokseen 85 tutkijatohtoria vuosina 2025–2028. Hallitusohjelman TKI-kirjauksissa hallitus sitoutuu nostamaan Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030...
Siihen nähden, kuinka paljon akateemisista rekrytointi- ja rahoituspäätöksistä sekä muista tutkijoita ja tutkimusyksikköjä koskevista arvioinneista keskustellaan epävirallisesti erilaisissa tapaamisissa ja sosiaalisessa mediassa, aiheesta on käyty yllättävän vähän julkista keskustelua (katso kuitenkin esim. Kekäleen, Pietilän ja Rintamäen artikkeli Tiedepolitiikka-lehdessä). Tutkimusta aiheesta on tehty varsin vähän, mikä on hämmästyttävää ottaen huomioon, kuinka isoista rahasummista maailmanlaajuisesti on kyse....
Tutkimusrahoituksen merkitys innovaatiokulttuurille Tutkimusrahoituksen puute on yksi akateemisen työn suurimmista epävarmuustekijöistä. Tämä ei koske ainoastaan yksittäisiä hankkeita, vaan vaikuttaa tutkijan koko urapolkuun ja kansalliseen innovaatiojärjestelmään. Urapolkujen epävarmuus ja riittämätön perusrahoitus heikentävät merkittävästi kykyämme luoda uusia ratkaisuja ja innovaatioita. Tästä kärsivät tiede, talouskasvu ja myös yritysten kilpailukyky. Voisimmeko rakentaa entistä vahvemman kulttuurin yritysten ja yliopistojen rahoitusyhteistyölle...