Katseet kohti eduskuntavaaleja
Kirjoittanut
Leena KurkinenSeuraavat eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2027 eli 1,5 vuoden kuluttua. Ajankohta saattaa tuntua kaukaiselta, mutta kuukaudet vierivät almanakassa nopeasti.
Professoriliitto on paitsi ammattiliitto myös yhteiskunnallinen vaikuttaja. Liitto ottaa kantaa ajankohtaisiin tiede- ja tutkimuspoliittisiin kysymyksiin ja osallistuu aloitteellisesti ja aktiivisesti keskusteluun yliopistoista, korkeakoulutuksesta sekä tieteen ja tutkimuksen rahoituksesta.
Tieteessä ei ole pikavoittoja. Vain pitkäjänteisellä ja kunnianhimoisella perustutkimuksella voidaan saavuttaa läpimurtoja, joiden avulla ratkaistaan ongelmia ja parannetaan elämänlaatua. Pohja tulevaisuudella luodaan nyt. Siksi Professoriliitto katsoo jo tuleviin eduskuntavaaleihin ja valmistelee seuraavan vaalikauden tavoitteitaan.
Tärkeitä asioita on tietenkin paljon, mutta mitkä teemat ovat liiton agendalla kärkipäässä? Luonnollisesti tieteen ja tutkimuksen toimintaedellytykset. Huolestuttavaa on, että Suomi on jäänyt jälkeen korkeakouluissa tehdyn tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrässä ja rahoituksessa verrattaessa esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan.
Yliopistoissa rahoitetaan tutkimusta pitkälti kilpaillulla rahoituksella, jota professorikunta ja muut tutkijat hakevat muun muassa Suomen Akatemialta, Business Finlandilta, säätiöiltä, Euroopan unionilta ja yrityksiltä. Kilpailtuun rahoitukseen liittyvä ”hankehumppa” on luonut pullonkaulan, joka hidastaa tai estää tutkimusta, haittaa yhteistyötä ja heikentää Suomen kilpailukykyä. T&K-rahoitusta pitäisikin ohjata suoraan yliopistojen ja valtion tutkimuslaitosten perusrahoitukseen.
Huomiota pitää kiinnittää myös korkeimpaan opetukseen. Useissa tavoitepapereissa todetaan, että Suomi tarvitsee korkeasti koulutettuja osaajia. Opiskelijakohtainen rahoitus on Suomessa kuitenkin jo nyt 20–30 prosenttia pienempi kuin Ruotsissa, Tanskassa tai Norjassa. Vuodesta 2010 vuoteen 2024 yliopistojen rahoitus on laskenut kokonaisuudessaan 6 prosenttia samalla, kun tutkintojen määrä on noussut 22 prosenttia. Tehostamista ei voida viedä enää pidemmälle ilman, että opetuksen laatu kärsii.
Tieteen ja tutkimuksen toimintaedellytykset ja osaajien laadukas koulutus tulevat olemaan liiton hallitusohjelmatavoitteiden keskiössä. Professoriliiton puheenjohtajisto ja hallitus valmistelevat tavoitteet, jotka julkaistaan liiton Kevätseminaarissa huhtikuussa 2026. Tämän jälkeen eri puolilla Suomea olevat liiton osastot ja niiden aktiiviset professorijäsenet sekä liiton johto tapaavat poliittisia päättäjiä ja keskustelevat tavoitteista heidän kanssaan. Toki liitto tekee vaaleista riippumatta koko ajan aktiivista vaikuttamistoimintaa ja tapaa poliitikkoja ja muiden keskeisten sidosryhmien johtoa.
