Naisprofessorin euro on 95 senttiä

Kirjoittaneet: Johanna Kujala, Nelli Piattoeva, Satu Pyöriä

Professoriliitto selvittää vuosittain professorikunnan palkkausta. Aineistona selvityksessä on työnantajan toimittamat tilastot professorien palkoista sekä liiton jäsenille tehtävä palkkakysely. Selvityksen mukaan naisprofessorin euro on 95,2 senttiä. Euroiksi muutettuna erotus on miesten hyväksi 400 euroa kuukaudessa. Suurin ero on Vaasan yliopistossa, jossa miehet ansaitsevat keskimäärin 883 euroa kuukaudessa naisia enemmän ja pienin Aalto-yliopistossa, jossa ero on naisten hyväksi 25 euroa kuukaudessa. (Professoriliitto, 2026.)

Vaikka naiset ovat tilastojen valossa koulutetumpia kuin miehet, koulutus hyödyttää miehiä enemmän kuin naisia. Korkeammasta koulutustasosta huolimatta naisten työurat etenevät miehiä heikommin, naiset rekrytoituvat samalla koulutuksella miehiä alempiin tehtäviin, ja naiset myös jäävät miehiä alempiin asemiin työurien edetessä (Kauhanen & Napari, 2015). Palkkakehitykseen vaikuttaa myös niin sanottu sukupuolisakko, joka tarkoittaa sitä, että naisten palkat kärsivät äitiydestä, kun taas miehet hyötyvät isyydestä (Bairoh ym., 2026). Kokonaisuudessaan palkkaerot ovat suurimpia korkeakoulutetuilla ja johtavissa tehtävissä (Laine, 2024).

Palkkaeroja selitetään sillä, että naiset tekevät miehiä enemmän työtä palvelualoilla niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla ja ovat useammin osa-aikaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa (Pyöriä, 2026). Tutkimus kuitenkin osoittaa, että myös silloin, kun naiset työskentelevät niin sanotuilla miesaloilla, palkkaero miesten hyväksi säilyy. Eri tekijöiden vakioinnin jälkeen selittämätöntä palkkaeroa jää noin 5 %, joka on siis naisia syrjivän palkkaeron suuruus (TEK, n.d.).

Palkkatasa-arvon edistäminen on yliopistojen johdon vastuulla, mutta professoreiden tulee itsekin edistää sitä aktiivisesti. Yliopistojen arviointiryhmien tulisi työssään huomioida myös se, että naisprofessoreita kuormittavat usein miehiä enemmän opetustehtävät, opiskelijoiden ohjaus sekä yliopistohallinnollinen järjestely- ja organisointityö, jotka vievät aikaa tutkimukselta (Hanasono ym., 2019). Ne ovat kuitenkin tärkeä osa yliopistotyötä, josta tulisi myös palkita.

Tasa-arvosuunnittelu ja palkkakartoitukset on todettu vaikutuksiltaan parhaimmiksi keinoiksi palkkatasa-arvon edistämisessä (Saari, 2016). Rehtorien ja henkilöstöjohtajien tulee ottaa asiaan aktiivinen ote ja huolehtia siitä, että vuosittaisissa palkkakeskusteluissa kiinnitetään erityistä huomiota naisprofessoreiden ja -tutkijoiden palkkakehitykseen. Palkka-avoimuusdirektiivi avaa uusia mahdollisuuksia palkkatasa-arvon tarkasteluun ja kannustaa toivottavasti myös professoreita aktiivisuuteen palkka-asioissa.

Lähteet

Bairoh, S., Pyöriä, S., & Mäkinen, N. (2026). Disaggregating gender income disparities in STEM: Cohort and family factors in a Nordic welfare state. Work, Employment and Society, 40(1), 113–134.

Hanasono, L. K., Broido, E. M., Yacobucci, M. M., Root, K. V., Peña, S., & O’Neil, D. A. (2019). Secret service: Revealing gender biases in the visibility and value of faculty service. Journal of Diversity in Higher Education, 12(1), 85–98.

Kauhanen, A. & Napari, S. (2015). Gender differences in careers. Annals of Economics and Statistics 117/118, 61–88.

Laine, P. (2024). Työelämän muutokset, sukupuolten työmarkkina-asema ja samapalkkaisuus. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:26. Pdf-dokumentti. Viitattu 24.4.2026.

Professoriliitto (2026). Palkkatutkimukset 2025. Pdf-dokumentti. Viitattu 24.4.2026. https://www.professoriliitto.fi/app/uploads/2026/04/Professoriliitto_palkkaselvitys_2025.pdf

Pyöriä, S. (2026). Ansioerojen mittakaava, osatekijät ja purkaminen. Esitys Professoriliiton Tampereen paikallisosaston johtokunnan ja rehtorin tapaamisessa 13.4.2026.

Saari, M. (2016). Samapalkkaisuuden politiikka. Helsinki: Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE.

TEK (n.d.). Naisten ja miesten palkat tekniikan alalla. Verkkosivu. Viitattu 25.4.2026.

***

Tilaa uusimmat Professoriblogit omaan sähköpostiisi.

Johanna Kujala

Yrityksen johtamisen professori, Tampereen yliopisto. Professoriliiton varapuheenjohtaja.

Lue lisää kirjoittajalta