Yliopistojen professorikunnan palkkavertailua, osa 1

Professoriliitto julkaisee keväisin palkkaselvityksen koko professorikunnan palkoista. Kirjoitukseni ensimmäinen osa käsittelee full-tason professoreiden lukumäärää, määräaikaisia työsuhteita ja palkkausta. Vertailuvuoden (syyskuu 2024 syyskuu 2025) sijaan tarkastelen pidemmällä aikavälillä tapahtunutta muutosta.

Professoreiden (full-taso) lukumäärä lähti laskemaan yliopistouudistuksen myötä. Lasku oli voimakkainta vuonna 2016 eli vuotena, joka jäi historiaan tuta-perusteisten irtisanomisten vuotena. Muun muassa uusien alojen ja professorin urapolulla etenemisten johdosta professoreiden lukumäärässä on ollut viime vuosina positiivista kehitystä. Professoreiden lukumäärä on vähentynyt reilulla 300 professorilla marraskuusta 2009 syyskuuhun 2025. Vastaavalla ajanjaksolla yliopisto-opiskelijoiden ja yliopistotutkintojen määrä on kasvanut. Avustavan henkilökunnan määrä on puolestaan vähentynyt.

Professoreista (full-taso) joka viides oli kymmenen vuotta sitten määräaikaisessa työsuhteessa. Taideyliopiston luovuttua perusteettomien viisivuotisprofessuurien käyttämisestä ja muidenkin yliopistojen ryhdistäytyessä yliopistojen full-tason professorit ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa.

Professoreiden palkkaerot yliopistojen välillä ovat valtavat. Professorien urapolkujen käyttöönottojen myötä full-tason professorien liikkuvuus suomalaisten yliopistojen välillä on vähäistä. Liiton tilaaman ja vuonna 2020 julkaistun selvityksen keskeisin havainto oli, että professoreiden rekrytoinneissa on siirrytty tenure track -aikaan ja muut kuin tenure track -rekrytoinnit ovat Suomessa jo poikkeuksia. Näkemykseni mukaan edellä mainitusta muutoksesta seuraa, että jo assistant-tasolla tehty yliopiston valinta vaikuttaa yhä enenevässä määrin full-tason palkkaan.

Suomessa parasta palkkaa vakinaisille full-tason professoreille maksavat Aalto-yliopisto, LUT-yliopisto ja Hanken. Nämä yliopistot ovat hallinneet palkkatilastojen mitalisijoja jo pitkään. Aalto-yliopistossa on paikallinen palkkausjärjestelmäsopimus, ja professoreiden tuloksia seurataan säännöllisesti. LUT-yliopiston professoreiden on mahdollista vaikuttaa palkkaukseensa mitattavien tulosten kautta. Hanken on yliopisto, jossa full-tason professoreiden lähtövaativuustaso on tilastojen mukaan yhdeksän.

Tampereen yliopisto ja Vaasan yliopisto ovat yliopistoja, joiden sijoitukset ovat nousseet vakinaisten professoreiden palkkataulukossa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tampereen teknillinen yliopisto maksoi aikanaan merkittäviä tulospalkkioita, joita ei huomioitu ei-säännönmukaisen luonteensa vuoksi palkkatilastoissa. Vaasan yliopisto kuuluu niihin yliopistoihin, joissa tuloksellisuus näkyy full-tason professoreiden palkkakehityksessä.

Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto ovat yliopistoja, joiden sijoitus vakinaisten professoreiden palkkataulukossa on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Oulu tunnetaan pohjoisen Suomen teknologisena keskittymänä ja kasvavana yliopistokaupunkina. Tätä taustaa vasten Oulun yliopiston sijoituksen laskeminen professoreiden (full-taso) palkanmaksajana on hiukan yllättävää. Helsingin yliopisto sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa korkealle, ja tämän pitäisi näkyvä myös full-tason professoreiden palkkauksessa. Joidenkin näkemysten mukaan Turun yliopiston henkilöstön palkkaukseen vaikuttaisi vielä vuonna 2008 poistunut II kalleusluokitus.

Professoreiden palkkakehitystä tulee parantaa. Professoriliitto vaikuttaa niin valtakunnan tasolla kuin paikallisesti siihen, että professorikunnan palkkaus on kansainvälisesti ja kansallisesti kilpailukykyinen. Liitto kannustaa myös jäseniänsä pyytämään arvioinnin avulla palkankorotusta esihenkilöltään. Liiton linjausten mukaan aloittavan professorin lähtötason tulee olla vähintään yhdeksän (9), kokeneen professorin vaativuustason vähintään kymmenen (10) ja vaativuustaso 12 tulee ottaa käyttöön. Uskon vakaasti, että yhä useampi yliopisto haluaa harjoittaa kannustavaa palkkapolitiikkaa ja palkita professoreitansa, sivistyksen näkijöitä ja tekijöitä.

Yliopistot vakinaisten professorien kokonaispalkan keskiarvon mukaisessa järjestyksessä, syyskuu 2025

Kokonaispalkka muodostuu säännöllisen työajan ansiosta, akateemisen johtajan tehtävistä maksettavasta palkkiosta ja muista säännöllisesti maksettavista lisistä. n=2020

***

Tilaa uusimmat Professoriblogit omaan sähköpostiisi.

Tarja Niemelä

Toiminnanjohtaja, Professoriliitto

Lue lisää kirjoittajalta